Salakavalan munuaissyövän riskiä voi pienentää elintavoillaan – oireet pitkään epämääräisiä ja lieviä

13:32
Miten uusi teknologia auttaa syövän hoitamisessa?

Maailmanlaajuinen lihavuusepidemia on lisännyt useiden eri syöpien esiintyvyyttä jo verrattain nuorella iällä. Yksi näistä syövistä on munuaissyöpä. Sairastuneen ennustetta parantavat uudet syöpähoidot ja niiden yhdistelmät. Munuaissyövän oireita, kuten verta virtsassa tai kipua kyljessä, ei tule kuitenkaan sivuuttaa olankohautuksella.

Suomessa todetaan vuosittain 900–1000 uutta munuaissyöpätapausta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Syöpäkeskuksen osastonylilääkäri Petteri Hervonen kertoo, että suuri osa munuaissyövistä todetaan nykyään oireettomana sattumalöydöksenä tarkkojen diagnostisten laitteiden avulla.

Keskimäärin munuaissyöpään sairastutaan 65–75-vuotiaana, mutta Hervonen on nähnyt paljon myös alle nelikymppisiä potilaita.

Potilas on saattanut saapua lääkärin vastaanotolle esimerkiksi ruokahaluttomuuden, laihtumisen, vatsavaivojen tai virtsakivien vuoksi. Vartalon kattavassa kuvauksessa munuaisista on löydetty syöpäkasvain.

"Salakavala piilevä sairaus" – tällaisia ovat munuaissyövän oireet

Mikäli oireeton, paikallinen munuaissyöpä löydetään potilaalta sattumalöydöksenä, on hänen ennusteensa erinomainen.

– Jopa 90 prosenttia paranee täysin, Hervonen sanoo.

Oireilevan, levinneen munuaissyövän kohdalla ennuste on merkittävästi huonompi. Noin puolet potilaista on hengissä viisi vuotta diagnoosin jälkeen. Klassisia munuaissyövän oireita ovat verenvuoto virtsaan, kipu selässä ja kyljessä, epämääräinen väsymys ja kuumeilu.

– Oireet ovat pitkään epämääräisiä ja lieviä. Kuten monet syövät, munuaissyöpäkin on salakavala piilevä sairaus, Hervonen toteaa.

Hän muistuttaa, että hälyttävät oireet, kuten veri virtsassa tai kipu, ovat syitä hakeutua hoitoon.

Riskejä voi itse pienentää

Munuaissyövän riskiä voi pienentää tupakoimattomuudella ja merkittävän ylipainon välttelyllä. Tupakointi suurentaa munuaissyövän riskin kaksinkertaiseksi, ja myös yhteys lihavuuteen on vahva. Kohonnut verenpaine on osaltaan linkitetty munuaissyöpään.

Munuaissyövän riskiä voikin pienentää terveillä elintavoilla: savuttomuudella, liikunnalla, painonhallinnalla ja tätä tukevalla terveellisellä ruokavaliolla.

Aukotonta näyttöä ravinnon vaikutuksesta munuaissyövän riskiin ei ole, sillä vaikka aihetta tutkitaan paljon, kyse on vuosikymmenten altistumisesta.

Miehet sairastuvat hieman todennäköisemmin munuaissyöpään kuin naiset. Ero ei kuitenkaan ole dramaattinen. Naisten sairastumisriski kasvaa vaihdevuosien jälkeen rasva- ja hormoniaineenvaihduntamuutosten johdosta.

– Tämä selittää nykykäsityksen mukaan, miksi ylipaino on syöpäriskin kannalta naisille haitallista menopaussin jälkeen, Hervonen sanoo.

Lääketieteen kehittyminen parantanut ennustetta

Paikallista munuaissyöpää hoidetaan ensisijaisesti leikkaamalla. Mikäli leikkaus ei syystä tai toisesta ole mahdollinen, turvaudutaan lääkehoitoon.

Sädehoitoa voidaan käyttää luustoon muodostuneiden kivuliaiden etäpesäkkeiden hoitoon. Luuston lisäksi munuaissyöpä voi levitä muun muassa keuhkoihin ja maksaan. Yksittäiset, pienet etäispesäkkeet voidaan erikoistapauksissa leikata. Etäpesäkkeinen munuaissyöpä on hyvin vastuskykyinen tavanomaisille solunsalpaajahoidoille, ja etäpesäkkeisyys heikentää sairastuneen eloonjäämisennustetta.

Hervonen kuitenkin muistuttaa, että levinneenkin munuaissyövän ennuste paranee koko ajan uusien syöpälääkkeiden ansiosta.

Uusilla täsmälääkkeillä munuaissyöpä voidaan pitää kurissa vuosia. Syövän solunsisäiseen signalointiin ja verisuonien muodostukseen vaikuttavat täsmälääkkeet ovat kuitenkin vain jarruttelevaa hoitoa, jotka eivät lopullisesti paranna potilasta.

Toiveita ovat herättäneet myös immunologiset hoidot, joissa syöpäsolut pyritään tuhoamaan vaikuttamalla eri tavoin elimistön omaan puolustusjärjestelmään. Immunologiset hoidot ovat tuoneet noin 10–20 prosentille potilaista mahdollisuuden, että levinnytkin sairaus pysähtyy kokonaan tai jopa paranee. Immunologiset hoidot eivät kuitenkaan sovi kaikille, sillä potilaalla pitäisi olla perushyvä kunto eikä muita merkittäviä autoimmuunisairauksia.

Hervonen kertoo vastikään saaduista tuloksista, joiden mukaan hoidon tulokset paranevat entisestään monilääkehoidolla, jossa yhdistetään täsmälääkkeet sekä immunologiset hoidot. Munuaissyövän hoito on kehittynyt huimasti parin viime vuoden aikana, ja uudet tutkimustulokset antavat toivoa, että asiat menevät edelleen eteenpäin.

Täsmälääkkeiden ja immunologisten hoitojen riskinä ovat sivuvaikutukset, kuten suolen toimintahäiriöt, väsymys, lievä pahoinvointi ja ihottumat.

– Sivuvaikutukset ovat lieviä, mutta jos sama potilas saa useita sivuvaikutuksia, elämänlaatu laskee. Se ei ole tarkoitus, päinvastoin, Hervonen sanoo.

Työtä riittää tulevaisuudessakin

Hervonen kertoo, että HUS:ssa pystytään tarjoamaan uusimpia hoitoja ilman suurempia viiveitä, vaikka Suomi on pieni pohjoinen maa.

Kuitenkin myös jatkossa sairaalat tarvitsevat rahoitusta lääkkeille ja tutkimuksille sekä resursseja hoitaa ihmisiä. Vaikka tilanne on Hervosen mukaan hyvä, ei siihen kannata tuudittautua.

– Munuaissyöpä on arvaamaton sairaus. Pitää ponnistella, että saataisiin vielä parempia tuloksia.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja