Saksa rokottaa jo opettajia, Ruotsin iäkkäistä 80 prosenttia rokotettu – näin koronarokotukset etevät Euroopassa

3:37
Näin rokotukset etenevät EU-maissa

EU-maat ovat osa Euroopan komission koordinoimia koronarokotetoimituksia, mutta rokottamisjärjestyksestä maat päättävät itse.

Useimmat EU-maat, kuten myös Suomi rokottavat ensimmäisenä terveydenhuollon henkilöstön, jotka työskentelevät koronaviruspotilaiden kanssa sekä ikääntyneet.

Riskiryhmien rokotusten jälkeinen rokotusjärjestys vaihtelee maittain.

Euroopassa ainakin Portugali, Saksa, Ranska, Hollanti, Kroatia, Slovenia, Itävalta, Romania ja Malta ovat asettaneet opettajat prioriteettiryhmäksi sen jälkeen, kun riskiryhmiin kuuluvat on rokotettu. Suomessa tällaista päätöstä ei ole tehty. 

MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola kertoo, että Saksassa opettajien rokottaminen alkoi kuluvan viikon keskiviikkona. 

– Opettajien rokottaminen on yleisesti hyväksytty asia siksi, että koulut avattiin juuri osittain uudelleen. Myös poliisit on nostettu rokotejärjestyksessä korkeammalle.

Piuholan mukaan rokotukset ovat Saksassa edenneet huonosti. Saksassa 5 prosenttia kansasta on rokotettu. Toisen annoksen on saanut 2 prosenttia.

– AstraZenecan rokote ei ole mennyt kaupaksi ja valmistajan rokoteannoksista vain noin 15 prosenttia on käytetty. Nyt täällä keskustellaan siitä, pitäisikö muita ryhmiä alkaa rokottaa ohi priorisointijärjestyksen AstraZenecan rokotteella.

Ruotsissa 80 prosenttia yli 70-vuotiaista rokotettu

MTV Uutisten Ruotsin kirjeenvaihtaja Jukka Lehto kertoo, että Ruotsissa rokotukset ovat edenneet jokseenkin epätasaisesti. Rokotteita jaetaan Lehdon mukaan alueille ikärakenteen mukaisesti.

– Esimerkiksi Tukholmassa yli 70 vuotiaista 30 prosenttia on rokotettu, kun muualla maassa luku on 80 prosenttia.

Suomessa Huoltovarmuuskeskus on esittänyt, että riskiryhmien jälkeen pitäisi rokottaa yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset ammattiryhmät, kuten vesi-, lämpö- ja energiahuollon tai esimerkiksi maksuliikennejärjestelmien parissa toimivat.  

– Sellaisia toimintoja, jotka vaikuttavat koko yhteiskunnan ja talouden toimivuuteen, muun muassa maksuliikennejärjestelmät, listaa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja