Keskustelu rokotusjärjestyksestä kiihtyy. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan riskiryhmien jälkeen pitäisi rokottaa yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset ammattiryhmät. Myös vaalitoimitsijoiden, opettajien ja Uudenmaan asukkaiden rokottamista ennen muita on ehdotettu.
Huoltovarmuuskeskuksella on oma ehdotuksensa siitä, kenet pitäisi Suomessa rokottaa heti sen jälkeen, kun riskiryhmät ovat rokotuksensa saaneet. Kyseessä ovat yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeiset alat.
– Sellaisia aloja kuin vesihuolto, lämpöhuolto, energiahuolto ehkä yleisemminkin. Sellaisia toimintoja, jotka vaikuttavat koko yhteiskunnan ja talouden toimivuuteen, muun muassa maksuliikennejärjestelmät, listaa Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.
Lukuisia ehdotuksia rokotusjärjestykseksi
Monia muitakin ehdotuksia rokotusjärjestykseksi on kuultu. Rokotusjonojen kärkeen on haluttu nostaa riskiryhmien jälkeen esimerkiksi opettajia, pahimpien tartunta-alueiden asukkaita ja vaalitoimitsijoita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan rokotusjärjestyksestä voidaan keskustella sen jälkeen, kun riskiryhmät on saatu rokotettua.
– Kun siirrytään alle 70-vuotiaisiin ilman riskiä olevien ihmisten rokottamisiin, niin silloin viimeistään on syytä kysyä, miten nyt sitten jatketaan rokotusta, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Rokotepula vaikuttaa rokotusjärjestykseen
Nohynekin mukaan erilaisia vaihtoehtoja on harkittava tarkkaan.
– Jos rokotteiden Suomeen tulo on edelleen hidasta, niin silloin ilman muuta täytyy miettiä sitä rokotusjärjestystä. Jos joku alue on voimakkaasti koronapandemian kourissa, niin se on yksi vaihtoehto, mutta sitä pitää tarkasti punnita, miten se vaikuttaa. On myös kysytty, että onko joitakin ammatteja, joissa on suurempi riski tartunnoille ja sitä kautta sairastumiselle ja toki näitäkin on hyvä kysyä, pohtii Nohynek.
