Saaristoasiain neuvottelukunta ei näe syytä estää tai hidastaa kesämökkien muuttamista kakkos- ja ykkösasunnoiksi. Neuvottelukunnan pääsihteeri, sisäministeriön neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen torjui lauantaina Asikkalassa ympäristöhallinnon näkemykset siitä, että kesämökkien asumiskäyttö uhkaisi luontoa, virkistystä tai yhdyskuntarakennetta.
Leppäsen mielestä mökkeily on päinvastoin siunaukseksi tyhjenevälle maaseudulle. Vakinaisiksi asukkaiksi muuttuvat mökkiläiset maksavat yleensä itse vesihuoltonsa, yksityistiensä ja hakevat palvelut kunnan keskustasta omalla autollaan.
Prosentti kulutuksesta
Saaristoasiain neuvottelukunnan kokoamien tietojen mukaan mökkeilyn osuus Suomen sähkönkulutuksesta sekä typpi- ja fosforipäästöistä on vain prosentin luokkaa.
-Mökkeily ottaa suunnattoman pitkästä rantaviivasta nyt 10 prosenttia ja vuonna 2030 nykyisellä rakentamisvauhdilla 13 prosenttia, totesi Jorma Leppänen Veden päivän tilaisuudessa Asikkalassa.
-Mökkeilyä voidaan siis kehittää vaarantamatta muita tärkeitä rantojen käyttötavoitteita.
Leppänen myönsi mökkeilyn aiheuttavan jonkin verran liikennepäästöjä, sillä 7 prosenttia henkilöautoliikenteestä on mökkimatkoja. Etätyö ja muu mökin pidempiaikainen käyttö vähentäisi tätä ongelmaa.
Mökkien muuttaminen talviasuttaviksi ei Leppäsen mielestä kasvata kohtuuttomasti energiankulutusta, jos käytetään uutta tekniikkaa ja yölämmitystä. Lisäkuormitus olisi vain pieni osa siitä, mitä maaseudun väestön väheneminen 400 000 hengellä vuosien 1980-2000 välillä on säästänyt.
Kaiken kaikkiaan haitat eivät Leppäsen mielestä ole sellaisia, että yhteiskunnan tulisi niiden vuosi ottaa mökkeilyn kehitykseen penseä tai jopa kielteinen kanta. Hän varoitti, että rajoitukset saattaisivat merkitä ympäristölle haitallisempia vapaa-ajanviettotapoja, kuten ulkomaan matkailua tai mökin hankkimista ulkomailta.
(MTV3-STT)