Saako työtön yrittää? Kuuden euron plektroja myynyt mies järkyttyi tukien takaisinperinnästä

Christian alkoi miettiä elämänsä suuntaa tosissaan isosiskonsa kuoleman jälkeen. 

– Tajusin, että minun pitää ruveta tekemään elämälleni jotakin, ettei tarvitse katua sitä, että elämä olisi mennyt hukkaan.

Tuolloin mies alkoi viritellä uudelleen nuoruuden harrastusta, puisten kitaran plektrojen veistämistä.

– Tein joskus kakarana, 15-20-vuotiaana, muutaman vanerisen plektran itselleni ja tykkäsin niillä soitella. Siinä rupesin sitten piirtelemään tuota plektraa tuotteistusperiaatteella siten, että siinä olisi fiksu tuotantoprosessi. Minulla on työkokemusta mainostoimistosta sen verran, että minulla on joku pikku käsitys markkinoinnista, ja tehtailta ja muualta tuotteistuksesta ja tuotantoprosesseista. Isäni firmassa on puusepänverstas, ja myös puu on tuttu materiaali, Christian kertoo. 

Nettikaupasta noin 2000 euroa tuloja

Ettei homma jäisi pelkäksi harrastukseksi, perusti Christian plektroilleen nettisivuston, ja samaan syssyyn myös nettikaupan. Tilauksia kuusi euroa maksaville, eri puulaaduista tehdyille plekroille alkoikin tulla pikku hiljaa.

– Tarkoitus oli vain koeponnistella ja kokeilla, onko markkinoita. Tulot olivat olleet vuoden aikana noin 2000 euroa. 

Christian oli tuolloin työttömänä. Hän oli kuitenkin asian kanssa tosissaan ja kertoi bisneshaaveistaan myös työvoimatoimistossa asioidessaan.

– Menin sitten siinä innostuksessa sanomaan, että tarkoitus ei ole olla työttömänä koko aikaa, että kehittelen tällaista plektrasysteemiä, jolla olisi mielestäni markkinoita ulkomaille asti, ja että pystyisin viemään sen aika pienellä budjetilla sinnekin asti.

– Kerroin, että minulla on sille jo webbisivut ja olen aloitellut vähän verkkokauppaakin.

Tässä vaiheessa asiat alkoivat mennä Christianin näkökulmasta pieleen.

– He katsoivat saman tien, että olen yrittäjä, koska verkkokaupasta oli tullut jo siinä vaiheessa muutama satanen. Ja juuri niinä kuukausina, jotka heitä kiinnostivat, oli juuri tullut vähän enemmän. 

Christian kertoo antaneensa plektrabisneksistään selvityksen TE-keskukselle.

– Sieltä ei tullut mitään vastausta, ja seuraava asia, jonka kuulin, oli Kelalta tieto, että puolen vuoden työttömyyskorvaukset peritään takaisin.

Tällä hetkellä Christian elää toimeentulotuen varassa. Takaisinperittävien työttömyyskorvausten yhteissumma on 4700 euroa. Tuloja hänelle oli kertynyt alle puolet tästä, 2000 euroa. 

Ratkaisevaa on käytetty aika

– Mielestäni tästä puuttuu kaikken olennaisin seikka, luonnehtii vanhempi hallitusssihteeri Timo Melig Työ- ja elinkeinoministeriöstä Christianin tapausta. 

Meligin mukaan olennaista ei ole se, onko työtön yrittäjä vai ei. Olennaista sen sijaan on se, kuinka paljon aikaa yritystoiminnan pyörittämiseen kuluu ja estääkö se mahdollisesti kokopäivätyön vastaanottamisen.

– Hän on yrittäjä, siinä ei mielestäni ole mitään epäselvää. Yrittäjän eläkelaissa on määritelty sillä tavalla, että jos henkilö tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa, hän on yrittäjä.

– Tätä säännöstä sovelletaan myös työttömyysturvan puolella. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että henkilö automaattisesti menettäisi työttömyysturvaoikeuden.

Meligin mukaan olennaista on siis työmäärä eli se, estääkö yrittäjyys työn vastaanottamista. Aivan kuten osa-aikaisesti työskentelevä palkansaaja, myös yrittäjä voi saada osittaista työttömyyskorvausta.

– Jos työkkäri katsoo, että on päätoiminen yrittäjä, menettää sen jälkeen kokonaan työttömyysturvan.

– Jos työkkäri katsoo, että on sivutoiminen yrittäjä, silloin työttömyysturvaoikeus jatkuu. Mutta jos yritystoiminnasta tulee tuloa, työttömyyskassa tai Kela ottavat sen huomioon ja henkilö saa soviteltua päivärahaa tai työmarkkinatukea.

Tulot voivat olla suuretkin

Ehkä yllättäen yritystoiminnasta saaduilla tuloilla ei ole suurta merkitystä. Melig korostaa uudelleen käytetyn ajan merkitystä.

– Tuloilla ei työkkäriharkinnassa ole merkitystä. Yritystoiminnasta saatavat isot tulot voivat tietysti viitata siihen, että töitäkin on tehty paljon, mutta ei välttämättä.

– Sen takia laissa on lähdetty siitä, että mietitään, onko henkilö työtön vai ei. Yrittäjän osalta harkinta tehdään selvittämällä, onko kyseisen toiminnan työmäärä sellainen, että se estäisin muun, samanaikaisen kokopäivätyön vastaanottamisen.

MTV Uutiset pyysi Christianilta TE-toimiston selvitystä, josta ilmenisi työttömyysturvan lakkautuksen ja takakisinperinnän syy. Paperi on kuitenkin joutunut hukuksiin, joten syykin on epäselvä. 

– Siksi tästä puuttuu mielestäni se olennaisin pala, eli se, että miten TE-toimisto on päätynyt siihen, että tämä henkilö olisi työmäärän perusteella päätoiminen. 

Päätöksistä voi valittaa

Työ- ja elinkeinoministeriön Melig toteaa, että tulokehitys on yleensä aina arvailujen varassa.

– Näissä on aina vähän se ongelma, että se on aina kaikkien puolelta pikkuisen tulevaisuuden ennustamista. Jopa sen työnhakijan itsensä osalta.

Christianin tapauksen faktoja tuntematta Melig arvelee, että syytä valitukseen voi olla.

– Jos tässä kaikki faktat pitävät paikkansa, että toiminta olisi työmäärältään hyvin vähäistä, silloin lopputuloksen pitäisi olla, että toiminta on sivutoimista ja työttömyysturvan saaminen ei esty.

Myös Christian uskoo, että työttömyysturvan keskeyttäminen ja takaisinperintä olivat aiheettomia. 

– Siitä pitäisi pystyä valittamaan, mutta minulla on nyt päälimäisenä mielessä vuokranmaksu ja muut tällaiset. On tarkoitus tehdä valitus, kun saan taas sen verran rahaa, että alkaa aivot toimimaan, koska stressi toimeentulosta on se ensimmäinen.