Saako huostaanotettu lapsi maistaa alkoholia? Isä teki rikosilmoituksen, viranomaiset erimielisiä

– Viime kesänä olin tyttäreni ja samaan perheen sijoitetun pojan kanssa huvipuistossa, kun nämä alkoivat puhua ryyppäämisestä. Kun tenttasin asiaa, he kertoivat että sijaisisä oli antanut pojan maistaa pullostaan Koskenkorvaa ja tyttö oli saanut maistaa äidin lonkeroa. Tästä lähti alulle vyyhti, joka ei ole saanut ratkaisuaan vieläkään, kertoo Timo.

Timo vei asian lastensuojelun viranomaispalaveriin, jossa sijaisäitikin oli paikalla.

– Kukaan ei ottanut asiaan oikeastaan mitään kantaa, kun sijaisäiti kertoi, että he haluavat kasvattaa lapset normaaliin ja terveeseen alkoholinkäyttöön.

Timo ei voinut hyväksyä kasvatustapaa, sillä hän oli menettänyt lapsensa juuri alkoholin vuoksi. Hän teki kirjallisen lastensuojeluilmoituksen, johon kaupungin sosiaalitoimi antoi vastineensa. Sen mukaan asia ei aiheuttanut toimenpiteitä.

– Äiti perusteli asiaa myös sillä, että sijoitetuilla lapsilla on tavallista suurempi kiinnostus alkoholiin vanhempien alkoholitaustan vuoksi. Ja että alkoholin maistaminen kotioloissa on turvallisempaa kuin jossain muualla.

Vastineessa tuotiin ilmi myös se, että sijaisvanhemmilla ei ole päihderiippuvuutta eikä lapsille ole juotettu alkoholia, vaan nimenomaan annettu maistaa.

Timon tytär oli tuolloin kymmenvuotias, toinen sijaislapsi pari vuotta vanhempi.

Ristiriitaisia vastauksia

Timo ei voinut uskoa linjausta. Hän otti yhteyttä sijaisperheen työnantajaan, Pelastakaa Lapset ry:n. Hän kaivoi esiin lehtijutun, jossa silloinen järjestön ylilääkäri Jari Sinkkonen puhui nollatoleranssista alkoholin suhteen.

Järjestö antoikin Timon kirjelmään kirjallisen vastauksensa:

Timo häkeltyi ja otti yhteyttä huostaanottotilanteissa vapaaehtoisena tukihenkilönä toimivaan Hanna Kivikankaaseen, joka on avustanut useita perheitä riitatilanteissa. Kivikangas tietää, että vanhempi voi joutua olemaan yksin suurtakin virkakoneistoa vastaan.

– Usein vanhempi ei saa tietoa siitä, mihin hän voi valittaa tai mitä hän voi tehdä, jos hän on eri mieltä kuin viranomaiset vaikkapa sijaisperheen kasvatusperiaatteista, kertoo Kivikangas.

Aluehallintovirasto ei hyväksy

Kivikangas otti yhteyttä Länsi-Suomen aluehallintovirastoon. Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström on pöyristynyt kaupungin vastineesta.

– Lapsille ei voi tietenkään antaa alkoholia edes maistettavaksi, senhän sanoo jo laki. Näin ollen kyse ei ole kasvatusperiaatteesta tai kasvatuksellisesta asiasta ylipäänsä, muistuttaa Ström.

Alkoholinkäyttö sijaisperheissä on ollut viranomaisten syynissä ennenkin.

– Meillä on ollut aluehallintovirastojen kanssa keskustelua asiasta jo aiemmin, eli alkoholin suhteen sijaisperheissä pitää olla nollatoleranssi, sanoo Ström.

Syy on yksinkertainen.

– Jos on sijaiskoti, jolla on toimeksiantosopimus kunnan kanssa, olet töissä, jolloin alkoholinkäyttö ei ole sallittua. Se on eri asia, mitä sijaisvanhempi tekee lomalla tai kodin ulkopuolella vapaa-aikana. Kotona ei voi juoda, koska vanhempien tulee olla toimintakykyisiä 24/7, kuvailee Ström.

Hän aikoo ottaa asian esille kyseisen kaupungin kanssa, muihin toimiin ei ryhdytä ennen kuin asian poliisitutkinta on valmis.

– Koska kaksi viranomaista ei voi yhtä aikaa tutkia asiaa, odotamme poliisitutkinnan valmistumista ensin, sanoo Ström.

Rikosilmoitus tehty

Timo on siis tehnyt asiasta myös rikosilmoituksen, koska se vaikutti olevan ainoa keino puuttua asiaan.

– Se on vielä kesken, mutta poliisin kanta oli selvä. Että lapsille ei voi antaa alkoholia edes maistettavaksi nykyisen lain perusteella. Tarkemmin asia selviää tutkinnassa, kertoo Timo.

Juuri nyt Timo vain odottelee viranomaisten ratkaisua asiassa. Vaikka hänellä itsellään on uusi perhe, pieni lapsi ja raitis elämä, on hänellä huoli tyttärestä ja suru siitä, että tapaamiset tyttären kanssa ovat katkolla. Sijaisäiti on toiminut tapaamisten valvojana eikä hän halua enää tavata biologista isää.

– Tämän alkoholikiistan jälkeen eli viime kesän jälkeen en ole saanut tavata tytärtäni lainkaan, murehtii isä.

– Näinhän asia ei saisi olla, vaan tapaamisiin voitaisiin nimetä toinen valvoja, tioteaa tukihenkilö Kivikangas.

Timolla on oikeus tyttären terveystietoihin ja ne huolestuttavat. Tytär saa vahvoja psyyken lääkkeitä, jotka Timo tunnistaa katukaupasta omilta hurjilta vuosiltaan.

– Sellaisia lääkkeitä ei mielestäni pitäisi lapsille antaa, sanoo Timo.

Timo on keskustellut myös tyttären lastenpsykiatrin kanssa: keskustelu hämmensi entisestään.

– Hänen mukaansa kyseinen alkoholiasia ei ole ongelma, vaan se voidaan katsoa kasvatukselliseksi seikaksi, ihmettelee Timo.

Timo suree sitä, että hänestä on nyt tehty sijaisperheessä pahis, jota tyttären pitäisi nyt vältellä.

– Minusta on tehty mörkö, jota varten kaupunki on kustantanut perheelle myös valvontakamerat aivan kuin minä vainoaisin perhettä. En ole koskaan uhannut tai edes yrittänyt lähestyä perhettä valvottujen tapaamisten ulkopuolella, ihmettelee isä.

– Mitään perusteluja tällaiselle toiminnalle ei tosiaan löydy papereista, joten tämä kaupungin toiminta ei kestä päivänvaloa näiltäkään osin, toteaa tukihenkilönä toimiva Kivikangas.

– Ehkä heillä on pelko siitä, että he menettävät tyttäreni nyt, kun huostaanoton perusteet ovat päättyneet raitistumisen myötä, arvioi Timo.

Timon nimi on muutettu.