Ruotsissa alkaa tänään iltapäivällä perinteinen Sälenin turvallisuuskonferenssi, jota tällä kertaa hallitsee kysymys Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
Konferenssiin osallistuvat muun muassa Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sekä Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Konferenssi jatkuu tiistaihin asti.
Nato-jäsenyyden toteutumiseksi vielä Turkin ja Unkarin parlamenttien on ratifioitava Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys. Unkarin odotetaan ratifioivan jäsenyydet helmikuussa, mutta Turkin kohdalla aikataulu on epäselvä.
Ruotsi ja Suomi solmivat kesällä Turkin hallituksen kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka mukaan Turkki hyväksyy maiden Nato-jäsenyyden. Sopimuksessa luvataan muun muassa terrorismin vastaisen yhteistyön lisäämistä.
Ennen joulua Turkki moitti jyrkästi Ruotsin päätöstä olla luovuttamatta Turkkiin sen vaatimaa toimittajaa Bülent Kenesiä. Turkki oli vaatinut toimittajan palauttamista vastineeksi Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymiselle.
Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu sanoi lehdistölle, että Ruotsin kieltäytyminen Kenesin luovuttamisesta on "erittäin kielteinen tapahtuma".
Asian Ytimessä 21.9.2022: Turkki vaatii Suomen kansalaista Tomas Vurunbiga luovutettavaksi – näin hän kertoo elämästään Erdoganin silmätikkuna
8:33
Vajaa kolmannes uskoo Ruotsin puolustuskykyyn, Suomessa yhdeksän kymmenestä
Sälenissä keskustellaan kolmen päivän aikana myös yleisemmin puolustuksesta, niin koko yhteiskunnan mitassa kuin puhtaasti sotilaalliselta kannalta. Dagens Nyheter -lehden sunnuntaina julkistaman kyselyn mukaan ruotsalaisten usko maan omien puolustusvoimien kykyihin on kasvanut selvästi, vaikka paljon suurempi joukko on edelleen epäilevällä kannalla.
Kyselyssä 29 prosenttia vastaajista ilmoitti luottavansa vahvasti siihen, että puolustusvoimat kykenee puolustamaan Ruotsin rajoja mahdollista hyökkäystä vastaan. Vuonna 2016 näin ajatteli vain joka kymmenes vastaaja.
Puolustusvoimiin vain vähän luottavia oli tuoreessa kyselyssä 37 prosenttia vastaajista. Vuonna 2016 heidän osuutensa oli peräti kaksi kolmasosaa vastaajista.
Luvut ovat hyvin erilaisia kuin Suomessa, missä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) joulukuussa julkistamassa kyselyssä Puolustusvoimien kykyyn torjua sotilaallisia uhkia ilmoitti luottavansa 89 prosenttia vastaajista.
Kansalaisten tuki Ukrainan tukemisen jatkamiselle on sen sijaan vahva molemmissa maissa. Dagens Nyheterin kyselyn mukaan lähes kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta haluaa pitää tuen määrän ennallaan tai nostaa sitä nykyisestä.