Ruotsalaislehden laaja raportti: Suomenruotsalaiset kokevat yhä enemmän uhkailua Suomessa – "En uskalla puhua ruotsia metrossa"

Expressen on laatinut laajan raportin, jonka mukaan monet suomenruotsalaiset eivät uskalla puhua omaa kieltään julkisilla paikoilla Suomessa, koska pelkäävät joutuvansa vihan kohteeksi.

Juttuun haastateltu 18-vuotias Siri Rosenström esimerkiksi sanoo, ettei vastaisi metrossa puhelimeen, jos huomaisi ruotsia puhuvan äitinsä soittavan. 

Siri ja hänen ystävänsä ovat oppineet välttämään ruotsin puhumista tietyissä paikoissa ja tiettyyn aikaan. He ovat kasvaneet siihen lapsuudestaan asti. 

Expressen-lehti kertoo, että vaikka Siri olisi julkisella paikalla kuinka hiljaa, sekään ei aina riitä poistamaan uhkaa.
Kerran hän esimerkiksi istui raitiovaunussa Helsingissä ja luki ruotsinkielistä kirjaa.

Jutussa kerrotaan, kuinka vanhempi, alkoholilta haiseva mies istui Sirin viereen ja alkoi syytää herjauksia.

– Hurri, ruotsalainen paskiainen, muuta kotiisi, häivy meidän maasta, Siri kertoo Expressenin haastattelussa.

Kysely: Uhkailu ja huutelu lisääntynyt 10 viime vuoden aikana

Tukholman yliopiston viestinnän laitoksen 412 suomenruotsalaiselle tekemän kyselyn mukaan jopa 295 sanoo kokeneensa itsensä uhatuksi tai loukatuksi identiteettinsä takia. 244 puolestaan sanoi, että on muutamia kertoja joutunut sanallisen tai fyysisen uhkailun kohteeksi suomenruotsalaisen identiteettinsä vuoksi. Useampi kuin puolet haastatelluista lisäksi kokee, että uhkailu on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana.

Monien haastateltujen mielestä perussuomalaisten suosion kasvu Suomessa on vaikuttanut suomenruotsalaisten epävarmuuteen. Puolue on muun muassa avoimesti ilmaissut vastustusta ruotsin kielen asemaa kohtaan Suomessa.

– Kielellinen ilmasto on huonontunut Suomessa kymmenen viime vuoden aikana. Aggressiiviset sävyt ja kriittisyys Ruotsin kieltä kohtaan ovat nostaneet päätään. On erittäin huolestuttavaa, etteivät ihmiset uskalla puhua äidinkieltään kaduilla. Tämä saattaa johtaa ruotsin kielen aseman syrjäytymiseen yhä enemmän, sanoo kulttuuripolittikan tutkija Pasi Saukkonen Helsingin yliopistosta Expressenille.

Myös Ylen suomenruotsalainen toimittaja Bettina Sågblom-Ek on henkilökohtaisesti kohdannut vihaa identiteettinsä vuoksi. Hän kertoo samaisessa Expressenin jutussa, että vuonna 2013 hän sai nimettömän sähköpostiviestin, jossa häntä kehotettiin lopettamaan ruotsinkielinen propaganda. Lähettäjä uhkasi jopa tappaa Sågblom-Ekin ja hänen perheensä. 

– Se oli jonkinlainen käännekohta, jolloin ihmiset saivat tietää koko ongelmasta. Monet polkivat jalkaansa ja sanoivat, että nyt saa riittää, Bettina Sågblom-Ek kertoo.

Lain mukaan suomenruotsalaisten kielellinen asema Suomessa on sama kuin suomenkielisillä. Sågblom-Ekin mukaan käytännössä samat oikeudet eivät kuitenkaan läheskään aina toteudu.