Monet suomenruotsalaiset kokevat syrjintää ja jopa uhkailua Suomessa, koska puhuvat niin sanotusti väärää kieltä eli ruotsia. Näin kertoo ruotsalaissanomalehti Expressen.
Expressen on laatinut laajan raportin, jonka mukaan monet suomenruotsalaiset eivät uskalla puhua omaa kieltään julkisilla paikoilla Suomessa, koska pelkäävät joutuvansa vihan kohteeksi.
Juttuun haastateltu 18-vuotias Siri Rosenström esimerkiksi sanoo, ettei vastaisi metrossa puhelimeen, jos huomaisi ruotsia puhuvan äitinsä soittavan.
Siri ja hänen ystävänsä ovat oppineet välttämään ruotsin puhumista tietyissä paikoissa ja tiettyyn aikaan. He ovat kasvaneet siihen lapsuudestaan asti.
Expressen-lehti kertoo, että vaikka Siri olisi julkisella paikalla kuinka hiljaa, sekään ei aina riitä poistamaan uhkaa.
Kerran hän esimerkiksi istui raitiovaunussa Helsingissä ja luki ruotsinkielistä kirjaa.
Jutussa kerrotaan, kuinka vanhempi, alkoholilta haiseva mies istui Sirin viereen ja alkoi syytää herjauksia.
– Hurri, ruotsalainen paskiainen, muuta kotiisi, häivy meidän maasta, Siri kertoo Expressenin haastattelussa.
Kysely: Uhkailu ja huutelu lisääntynyt 10 viime vuoden aikana
Tukholman yliopiston viestinnän laitoksen 412 suomenruotsalaiselle tekemän kyselyn mukaan jopa 295 sanoo kokeneensa itsensä uhatuksi tai loukatuksi identiteettinsä takia. 244 puolestaan sanoi, että on muutamia kertoja joutunut sanallisen tai fyysisen uhkailun kohteeksi suomenruotsalaisen identiteettinsä vuoksi. Useampi kuin puolet haastatelluista lisäksi kokee, että uhkailu on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana.
Monien haastateltujen mielestä perussuomalaisten suosion kasvu Suomessa on vaikuttanut suomenruotsalaisten epävarmuuteen. Puolue on muun muassa avoimesti ilmaissut vastustusta ruotsin kielen asemaa kohtaan Suomessa.
– Kielellinen ilmasto on huonontunut Suomessa kymmenen viime vuoden aikana. Aggressiiviset sävyt ja kriittisyys Ruotsin kieltä kohtaan ovat nostaneet päätään. On erittäin huolestuttavaa, etteivät ihmiset uskalla puhua äidinkieltään kaduilla. Tämä saattaa johtaa ruotsin kielen aseman syrjäytymiseen yhä enemmän, sanoo kulttuuripolittikan tutkija Helsingin yliopistosta Expressenille.