Ansioluettelonsa esittelee tällä kertaa pieni ja pippurinen, mutta sitäkin uskollisempi norfolkinterrieri.
Osaaminen ja erityistaidot
Olen brittiläinen, pieni ja pippurinen terrierirotu. Muistutan hyvin paljon norwichinterrieriä; korvien asentoa lukuun ottamatta meillä on lähes samankaltainen ansioluettelo. Minä olen se, jolla on luppakorvat!
Olen terhakka, temperamenttinen ja sisukas, suuttuessani terävä ja pelkäämätön. Minua pidetään aavistuksen verran norwichia mukautuvampana ja rauhallisempana, vaikka nuo pystykorvat vaikuttavat olevan Suomessa hivenen suositumpia.
Olen myös kiltti ja seurallinen, mutta vaadin omistajaltani määrätietoisuutta kasvatuksessa, sillä älykkään luonteeni vuoksi saattaa käydä niin, että kiedon ihmisen pikku tassuni ympärille. Kuusi-nolla! Olen isännälle uskollinen, hellyydenkipeä ja lapsirakas koira.
Koulutus ja työkokemus
Minussa kytee metsästysvaisto. Alun perin minut oli tarkoitettu rottien hävittämiseen, ja siinä työssä olinkin sisukas ja sinnikäs. Kotoisin olen Itä-Englannista, missä yleistyin 1900-luvun alussa erityisesti hevostiloilla. Hevosharrastajien mukana rotuni levisi nopeasti ympäri maailmaa. Sekä riippu- että pystykorvaiset pienet terrierit rekisteröitiin vuodesta 1932 alkaen norwichinterriereinä, vaikka kasvattajat jalostivat niitä erillään.
Vasta vuonna 1964 riippukorvaisille, eli minulle, annettiin oma rotunimi, norfolkinterrieri. Ensimmäiset norfolkinterrierit Suomeen tuotiin vuonna 1972.
Harrastukset ja mielenkiinto
Olen peloton ja ulospäin suuntautuva koiruus. Rakastan omistajaani kiihkeästi ja puolustan tätä viimeiseen asti. Saatan olla tyhmänrohkeakin, olen heti valmis lähtemään autoajelulle vaikka täysin vieraan matkaan. Autossa ja kotona käytän mahdollisimman korkeita paikkoja – pienen koiran syndrooma. En silti ole kovinkaan haukkuherkkä!
Istun mielelläni sylissä lellittävänä ja rapsutuksia vastaan olen valmis antamaan suukkoja! Muista, että en ole kuitenkaan kainalossa kannettava sylikoira. Olen eloisa tapaus ja kestävä lenkkeilijä. Opin komentoja, eri asia vain on, suostunko tottelemaan niitä.
Muuta
Kuulun pieniin terrierirotuihin. Säkäkorkeuteni on huimat 25-26 senttimetriä ja paino noin 5-8 kiloa. Karvapeitteeni on karhea ja kaksikerroksinen, vettähylkivä. Väreinä ovat kaikki punaisen sävyt vehnänvärisestä tummaan grizzleen. Toinen vallitsevista väreistä on mustaruskea. Turkkini pitää nyppiä muutaman kerran vuodessa.
Pääni on pyöreähkö ja vankka, kuononi lyhyt ja vahva. Korvani ovat keskikokoiset ja poskia pehmeästi myötäilevät. Hampaani ovat suuret ja voimakkaat. Raajani ovat lyhyet, suorat ja hyvin kulmautuneet. Runkoni on lyhyt, vankka ja tiivis.
Häntäni on korkealle kiinnittynyt, mahdollisimman lyhyt, suora ja iloisesti ylöspäin kannettu. Ennen aikoinaan häntäni typistettiin, mutta onneksi typistäminen on vuodesta -96 alkaen ollut kiellettyä!
Motto
Rohkea rokan (ja rotan) syö!
Suosittelijat
Luppakorvien ystävät, määrätietoiset tapakasvattajat
Lähde: Wikipedia, Nnterrierit.fi
Kuvat: Shutterstock