Euroopan täytyy lisätä muskelia ja lopettaa pelkkä mielistely, asiantuntija katsoo.
Grönlanti-kysymys on lännen ja transatlanttisen liittouman kohtalonhetki.
Näin sanoo kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä.
Penttilän mielestä Eurooppa, Tanska ja Grönlanti eivät selviä Yhdysvaltojen vaatimuksista mielistelemällä Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia.
– Trumpin mielistely, joka on pelkkää mielistelyä, ei kannata, Penttilä sanoo Huomenta Suomessa.
Mielistely ilman riittävän kovaa selkänojaa näyttää Penttilän mukaan Trumpin näkökulmasta vain siltä, että edessä on "alistunut henkilö ja alistunut maa".
– Tarvitaan muskelia. Eihän Trump kunnioita muuta kuin sitä, että jollain on jotain tuotavaa pöytään, Penttilä sanoo.
Lue myös: Trumpin valtausuho ei laannu – "Suomi on puun ja kuoren välissä"
Moraalista on Trumpille on turha puhua, Penttilä arvioi. Sillä kun ei vaikuta olevan merkittävää roolia Yhdysvaltojen nykyisessä ulkopolitiikassa.
Esimerkiksi Yhdysvaltojen alkuvuoden iskua Venezuelaan on laajalti pidetty kansainvälisen oikeuden vastaisena. Ei ole kuitenkaan realistista odottaa, että tämä aiheuttaisi Yhdysvalloille mitään konkreettisia seurauksia.
Trumpin ulkopolitiikan ytimessä on nyt ajatus, että vanha maailmanjärjestys on mennyttä. Kuin alleviivatakseen tätä, Yhdysvallat ilmoitti haluavansa erota yli 66 järjestöstä, joista 31 YK:n alaisia.
– Vanha järjestelmä on (Yhdysvaltojen mielestä) roskiksessa. Nyt kilpaillaan, rakentaako Kiina oman Kiina-keskeisen järjestelmänsä vai tuleeko seuraavastakin järjestelmästä Yhdysvallat-keskeinen, Penttilä sanoo.
– Tätä peliä Yhdysvallat pelaa täysin häikäilemättömästi, hän jatkaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Lue myös: Politico: Neljä helppoa keinoa, joilla Trump saa Grönlannin
20:30
Kortit pöytään
Euroopalle Penttilällä on selvä ohje: Venäjä- ja Kiina-kortit tulee nyt lätkäistä pöytään, eikä voiman määrässä kannata ujostella.
Tämä tarkoittaa "tiukkoja argumentteja" siitä, miten Yhdysvallat saa tavoitteensa Grönlannissa läpi paremmin Euroopan kanssa.
– Ja miten Nato, Eurooppa ja Yhdysvallat voivat yhdessä pitää paremmin Venäjän ja Kiinan pois arktiselta alueelta, Penttilä sanoo.
Lähtökohdat voisivat olla heikommatkin, sillä arktisen alueen merkitys on Yhdysvaltojen papereissa kasvanut. Ilmastonmuutos on lisännyt kauppareittien kelpoisuutta ja mineraalien käyttömahdollisuuksia.
Valkoisen talon harmiksi Venäjä on monessa asiassa, varsinkin sotilaallisesti, Yhdysvaltoja edellä arktisella alueella. Tähän liittyy myös Yhdysvaltojen halu ostaa suomalaista jäänmurtajaosaamista.
Suomi ja Yhdysvallat tekivät sopimuksen jäänmurtajista viime lokakuussa, jolloin presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) vierailevat presidentti Trumpin luona.
Lue myös: Mitä seuraa, jos Trump ottaa Grönlannin haltuunsa? "Kovin ikävä asia Euroopan kannalta"
Se, riittääkö Euroopalla uskottavuutta ja voimia muskeli-strategian toteuttamiseen, on Penttilän mukaan arvoitus. Kyse on joka tapauksessa Euroopan parhaasta strategiasta, hän katsoo.
Penttilän ajatus nojaa myös Yhdysvaltojen loppuvuodesta julkaistuun kansallisen turvallisuuden strategiaan, jossa Euroopan vakaus ja vastavoimaisuus Venäjälle on keskeinen tavoite.
– Pitää pelata sitä peliä ja lisätä muskelia, Penttilä summaa.
Lue myös: Trump puhkuu Venäjästä ja Grönlannista: "Hajottaisi Naton"
Euroopan voiman rajat
Euroopan tilannetta vaikeuttaa se, että manner on "puun ja kuoren välissä", Penttilä katsoo. Puu on Yhdysvallat ja kuori Venäjä, jonka vuoksi Euroopassa tarvitaan Yhdysvaltojen tukea ja liittolaisuutta.
Eivätkä ne muskelit, varsinkaan sotilaallisesti, ole erityisen treenatussa kunnossa.
Tätäkin suurempi ongelma Euroopalle on, että jos Yhdysvallat päättää ottaa Grönlannin väkisin, ei Grönlannista, Tanskasta tai Euroopasta tiukan paikan tullen löydy mitään tahoa, joka pystyisi Trumpin estämään.
Riskinä tietysti on, että Grönlannin haltuunotto "saattaisi hajottaa Naton", arvioi Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta MTV Uutisille aiemmin.
Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut halunsa ottaa Grönlanti haltuunsa.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalin mukaan sanonut amerikkalaispäättäjille, että kyse on ostoaikeesta, ei sotilaallisesti hyökkäyksestä.
Yhdysvaltojen hallinto on kuitenkin virallisissa lausunnoissaan pitänyt kaikki vaihtoehdot auki.