– Venäjän ja Kiinan laivat piirittävät sitä, Trump sanoi.
Haastattelu tehtiin sen jälkeen, kun amerikkalaisjoukot olivat tehneet sarjan iskuja Venezuelaan ja kaapanneet maan presidentin.
Yhdysvaltojen operaatio Venezuelassa oli sotilaallisesti menestys.
Se voi tarkoittaa ongelmia Grönlannin lisäksi esimerkiksi Kuuballe ja Kolumbialle, joita kohtaan Yhdysvaltojen ulkopoliittinen johto on laukonut uhkaavia kommentteja viime päivinä.
– Kun isku onnistui näin hyvin, se kasvattaa ruokahalua ja valmiutta tehdä uusia toimia. Yhdysvalloilla on nyt enemmän vipuvartta, arvioi Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta MTV Uutisille.
Eloranta on kirjoittanut laajasti muun muassa sodasta, taloudesta ja turvallisuuspolitiikasta. Hän ei olisi "yhtään yllättynyt", jos Yhdysvallat jatkaa uusia iskuja myös vuoden 2026 aikana.
Jossain muodossa iskut "aivan varmasti" saavat jatkoa, Eloranta uskoo.
Kyse voi myös olla taloudellisesta ja diplomaattisesta painostuksesta, ei välttämättä asemahdin käytöstä.
Professori pitää kuitenkin jopa varmana, että ainakin Meksikon kartelleja vastaan Yhdysvallat tulee tekemään alkaneen vuoden aikana sotilaallisia toimia.
Kuuba on oma "erityistapauksensa", Eloranta sanoo. Saarivaltion hallintaan saanti, poliittisesti tai sotilaallisesti, on ollut Yhdysvalloille vuosikymmenien tavoite, jossa on kerta toisensa jälkeen enemmän tai vähemmän nolosti epäonnistuttu.
Trumpin mukaan Kuuba on "valmis kaatumaan" heikon taloustilanteensa vuoksi. Kuuban hallituksen mukaan 32 maan kansalaista kuoli Yhdysvaltojen iskussa Venezuelaan.
Suurimman osan, jollei kaikkien, kuolleiden kuubalaisten uskotaan suojelleen presidentti Maduroa. Kuuba on kertonut kaikkien kuolleiden olleen asevoimien tai tiedustelupalvelun jäseniä.
Vaikka Eloranta uskoo Yhdysvaltojen paineen kohdistuvan erityisesti Keski- ja Etelä-Amerikkaan, povaa hän myös Yhdysvaltojen ja Grönlannin välille kriisiä. Grönlanti on Tanskan itsehallintoalue.
– Yhdysvallat varmasti alkaa painostamaan Tanskaa. Käydään jonkinlaisia neuvotteluita ja kenties syntyy jonkinlainen neuvoteltu ratkaisu, joka ei ole Tanskalle kovin mieluinen. Eloranta sanoo.
10:26Näin presidentti Trump kertoi medialle Venezuelan operaatiosta lauantaina.
"Miten eivät ole tajunneet"
Euroopassa on Trumpin toisen presidenttikauden aikana käytetty varsin paljon aikaa sen punnitsemiseen, miten vakavasti Valkoisen talon isännän kulloisetkin ulostulot tulee ottaa.
Venezuelan operaatio ja kesäkuun iskut Iranin ydinohjelmaan ovat osoittaneet, ettei "Amerikka ensin" -sloganilla kampanjoinut Trump pelkää käyttää Yhdysvaltojen asemahtia.
– En ymmärrä, miten he eivät ole vielä tajunneet tätä. Ja nyt jos et tiennyt, nyt tiedät, ulkoministeri Marco Rubio totesi Venezuelan operaation jälkeen.
– Näin tämä toimii ja ihmisten pitää ymmärtää, ettei hän (Trump) ole presidentti, joka vain puhuu, kirjoittaa kirjeitä ja pitää tiedotustilaisuuksia. Jos hän sanoo olevansa vakavissaan jostain, hän tarkoittaa sitä.
Viesti vaikuttaa menneen perille ainakin Tanskassa ja Grönlannissa, joiden pääministerit Jens-Frederik Nielsen ja Mette Frederiksenvaativat Trumpia pitämään näppinsä erossa Grönlannista ja lopettamaan uhkailun.
Pääministerit antoivat kommenttinsa sen jälkeen, kun Trump oli sanonut Yhdysvaltojen tarvitsevan Grönlannin.
Suomen presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoivat tukensa Tanskalle, vaikka eivät ole Yhdysvaltojen Venezuelan operaatiota tuominneetkaan.
Eloranta ei pidä todennäköisenä, että Yhdysvallat sotilaallisesti valtaisi Grönlannin.
Grönlannissa Yhdysvaltoja kiinnostaa paitsi sen paikka kauppareittien varrella, niin myös ilmastonmuutoksen myötä yhä helpommin hyödynnettävissä olevat resurssit.
Yhdysvallat on jo pitkään ollut perso luonnonvaroille ja on ollut valmis käyttämään myös asevoimiaan niiden haltuun ottamisessa. Näkyvimpänä esimerkkinä viime vuosikymmeniltä tästä on tietysti öljy.
Trumpin hallinto on kuitenkin edeltäjiään "alastomammin ja rehellisemminkin" resurssien perässä, professori Eloranta sanoo.
– Tämä on rehellisempää ja suoraviivaisempaa, mutta kyllä tässä näkyy myös Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muutos. Halveksutaan maailmanjärjestyksen toimintatapoja, sääntöjä, organisaatiota ja sekä kirjoitettuja että kirjoittamattomia sääntöjä, hän jatkaa.
Elorannan mukaan Trumpin Yhdysvallat katsoo, että tuo kaikki "voidaan ohittaa", mikä on herättänyt sisäpoliittisestikin huolta.
Ulkoministeri Rubio totesikin sunnuntaina läntisen pallonpuoliskon olevan "meidän".
– Tämä on se paikka, jossa me elämme – emmekä aio sallia, että läntinen pallonpuolisko toimii Yhdysvaltojen vastustajien, kilpailijoiden tai vihollisten tukikohtana, Rubio totesi NBC Newsille.
Sitten on se Nato-kysymys. Yhdysvallat ja Grönlanti ovat molemmat puolustusliiton jäseniä.
Vaikka presidentti Trumpin hallinto on aika ajoin suhtautunut edeltäjiään penseämmin Natoon ja Yhdysvaltojen rooliin siinä, on puolustusliitolle kuitenkin kannatusta sekä Valkoisessa talossa, republikaanipuolueessa että muissa instituutioissa, Eloranta sanoo.
– Grönlannin haltuunotto saattaisi hajottaa Naton, hän toteaa.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
