Mainos

Raportti paljastaa, kuinka paljon rahaa kaatuneeseen soteen oikein syydettiin – maakunnissa puolustaudutaan: "Ei tarkoita, että kaikkia rahoja on käytetty"

3:23
Video:; Alivaltiosihteeri Päivi Nergin mukaan sote-tietoja ei ole pimitetty.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen kärkitavoitteisiin kuulunut maakunta- ja sote-uudistus kaatui maaliskuussa Sipilän hallituksen eroon. Veronmaksajien rahaa paloi kuitenkin paljon muun muassa uudistuksen valmistelun ja toimeenpanovaiheen digikustannuksiin.

Viime kuun lopussa julkaistussa valtiovarainministeriön maakunta-ja sote-uudistuksen digimuutosohjelman loppuraportissa tarkastellaan, kuinka paljon.

Vuonna 2017 osoitettiin 15 miljoonaa euroa maakuntien ICT (tieto- ja viestintätekniikka) -muutoksen valmisteluun ja kaksi miljoonaa euroa valtakunnalliseen ohjaukseen, tukeen ja arkkitehtuuriin.

Vuoden 2018 määrärahasta ministeriöiden käyttösuunnitelmassa osoitettiin maakuntien ICT-muutoksen valmisteluun 100 miljoonaa euroa, kansallisten hankkeiden suunnitteluun 19,35 miljoonaa euroa ja sote- ja maakuntauudistuksen palvelukeskus Vimana Oy:n perustamisen pääomitukseen 10,65 miljoonaa euroa.

Lisäksi ICT-muutoksen valtakunnalliseen ohjaukseen, tukeen ja arkkitehtuuriin osoitettiin 2,3 miljoonaa euroa. Kuntien tietohallinnon muutostoimenpiteisiin osoitettiin 2,5 miljoonaa euroa ja maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen valmisteluun miljoona euroa.

"Ei tarkoita, että kaikkia rahoja on käytetty"

Yhteensä siis vuosien 2017 ja 2018 osoitettiin noin 150 miljoonaa euroa maakunta-ja sote-uudistuksen digimuutosohjelmaan.

– Maakunnille on annettu rahoitusta suunnitteluperusteisesti. Se ei tarkoita, että kaikkia rahoja on käytetty. Jonkin verran odotetaan, että rahaa palautuu. Tilanne on sama kansallisissa hankkeissa, maakuntien digitalisoinnin koordinaattori Tomi Hytönen kertoi Talouselämälle.

Kuinka paljon sitten on käytetty rahaa?

– En pysty arvioimaan. Enintään 83 miljoonaa euroa maakuntien osalta. Valtakunnallisissa hankkeissa puhutaan 16–17 miljoonasta eurosta, Hytönen kertoo.

Myös vuodelle 2019 oli varattu rahaa digimuutosohjelmaan, mutta niitä ei käytetty.

200 ihmistä ja laitehankintoja

Suurin osuus rahasta on ohjattu maakuntien ICT-muutoksen valmisteluun, johon on liittynyt suunnittelua ja järjestelmien muutoksia. Avustukset maksatettiin kokonaisuudessaan päätösten yhteydessä, koska maakuntien liitoilla ei ollut kassaa jolla hoitaa hankintoja etukäteen.

Hytösen mukaan kustannuksia on tullut, kun maakuntien ICT-valmisteluun on osallistunut lähes 200 ihmistä. Lisäksi on tehty laitehankintoja.

– Maakunnat raportoivat loppuraporteissa, mihin rahaa on käytetty.

Hytösen mukaan kaikki digimuutosohjelmaan käytetyt rahat eivät ole menneet hukkaan. Osa varoista on mennyt "rakenneriippumattomaan" tekemiseen.

– Sitä voidaan käyttää seuraavissa askeleissa ja suunnitelmissa. On myös sen tyyppisiä suunnitelmia ja muutoksia, joita ei pystytä käyttämään ja jotka olivat sidottuja kaatuneeseen uudistukseen.

Miten käy Vimanalle?

Sote- ja maakuntauudistusta varten perustettiin myös valtion omistama Vimana-yhtiö, jonka tarkoituksena oli kehittää maakuntien palvelujen digitalisaatiota tukevia ratkaisuja, prosesseja ja palveluita. Valtio pääomitti yhtiötä noin 26 miljoonalla eurolla.

Pääomasta oli jäljellä noin 21 miljoonaa euroa alkuvuonna 2019.

Valtio antoi maakunta- ja sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen Vimanalle toimiohjeen, jossa on sille suuntaviivat, kunnes Suomen uusi hallitus linjaa yhtiön tulevaisuudesta.

Yhtiö kertoo verkkosivuillaan jatkavansa muun muassa "valtakunnallinen palveluintegraation ja yhteentoimivuuden kehitystyön tukea hallinnon yhteisten palveluiden vastuuviranomaisille ja yhtiöille".

Toimintaohjeita, kunnes uusi hallitus saadaan

Sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi perustettiin myös valtionyhtiö SoteDigi, jonka tehtäviin kuului muun muassa mahdollistaa maakuntien sosiaali- ja terveysalan toiminnan digitalisoituminen.

Sipilän hallitus pääomitti SoteDigiä 90 miljoonalla eurolla valtion kehitysyhtiö Vaken kautta. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Vaken kautta hoidettu rahoitus oli ristiriidassa eduskunnan budjettivallan kanssa. Alkuvuonna 2019 pääomaa oli jäljellä 87 miljoonaa euroa.

Valtio-omistaja antoi viime kuun lopussa pidetyn yhtiökokouksen jälkeen SoteDigille toimiohjeen siihen saakka, kun Suomi saa uuden hallituksen.

Yhtiön vastuulla on kaksi palvelua, digitaalisen palvelukanavan perusterveydenhuoltoon tarjoava Omaolo ja 116 117 –päivystyspalvelu. Valtiovarainministeriön raportin mukaan palveluiden vaikutuspiirissä on miljoonia suomalaisia ja SoteDigin tärkein tehtävä jatkossa on turvata näiden palveluiden toiminta.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja