Rantasauna, 350 kelohonkaa ja uljas avokuisti – tällaisen metsästysmajan Mannerheim sai syntymäpäivälahjaksi 80 vuotta sitten

Marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivät 4. kesäkuuta 1942 muistetaan erityisesti Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitlerin yllätysvierailusta. Mannerheim sai myös toisen, ehkäpä jopa merkittävämmän, lahjan: omien sotilaiden rakentaman metsästysmajan.

Metsästysmaja täyttää kesäkuussa 80 vuotta.

– Maja on hyvin merkittävä osa Mannerheimia, sanoo sotakamreeri Rauno Suhonen.

Suhonen kuuluu sotahistorioitsijoista koostuvaan Pieninkä-ryhmään, joka valmistelee Marskin majasta dokumenttia.

Tuttavallisemmin Marskin majana tunnettu metsästysmaja rakennettiin asemasodan aikaan Lieksajärven rannalle lähelle Repolaa. Alue sijaitsi aivan valtakunnan itärajalla.

Katso videolta, miltä Marskin majan alkuperäisellä paikalla näyttää. 

Idea hulppeasta syntymäpäivälahjasta marsalkalle tuli hänen luottomieheltään, Mannerheim-ristin ritari Erkki Raappanalta. Korpikenraaliksi kutsuttu Raappana tunsi hyvin Mannerheimin metsästys- ja kalastusinnostuksen.

Metsästysmajan suunnitteli Raappanan joukkoihin kuulunut arkkitehti Eino Pitkänen.

Maja rakennettiin vain muutamassa kuukaudessa

Majan rakennus oli lähes mahdottomalta kuulostava ponnistus.

Urakkaan ryhdyttiin maaliskuussa 1942 ja toukokuun puolessa välissä maja oli jo valmis sisustusta ja pihatöitä myöten.

Rakennustöihin osallistui noin 60 sotilasta, jokaisesta divisioonasta valittiin parhaat tekijät, lisäksi tykistö auttoi puiden kaadossa ja kuljetuksessa. Raappana kuitenkin halusi, että lahja on koko hänen divisioonaltaan, 14 000 sotilaalta ja 200 lotalta.

Metsästysmaja on rakennettu 350 hirrestä. Vanhin hirsi oli jo rakennusvuonna yli 420 vuotta vanha.

Majaan rakennettiin tilava pirtti, vaatimaton makuuhuone marsalkalle sekä huoneet adjutanteille ja emännälle, keittiö sekä uljas avokuisti. Unohtamatta erillistä takkahuoneella varustettua rantasaunaa.

Lue myös: Tällaiset ovat Suomen kuuluisimman snapsin, Marskin ryypyn, taustat

Maja luovutettiin Mannerheimille hänen syntymäpäivänsä jälkeisenä päivänä, mutta marsalkka ehti majalleen vasta saman vuoden syyskuussa. Mannerheim ihastui majaan ja erityisesti rantasaunaan.

Mannerheimin muistelmien mukaan marsalkka suunnitteli uutta käyntiä myöhemmälle ajalle. Koskaan hän ei päässyt sinne palaamaan.

Hirsi hirreltä kohti turvaa

Sota käänsi suuntaa heinä-elokuussa 1944, ja suomalaiset joutuivat vetäytymään. Samalla Marskin maja purettiin, hirret numeroitiin ja kuljetettiin varastoitavaksi Pielisjärvelle, nykyiseen Lieksaan.

Kuljetus oli vihollisen vaaroja täynnä.

– Täyttä varmuutta ei ole tiesikö puna-armeija, että (suomalaiset) joukot kuljettivat mukanaan marsalkan syntymäpäivälahjaa, Suhonen sanoo.

Mannerheim osti maa-alueen Lopelta, Punelia-järven rannalta majan uudelleen pystytystä varten. Pystytystyöt saatiin päätökseen kesäkuussa 1945.

Marsalkka viihtyi useita kertoja majallaan, kunnes alkuvuodesta 1948 hän luovutti sen Suomen Yleiselle Metsästäjäliitolle.  

Lue myös: Sisäministeri Heikki Ritavuori murhattiin kotiovelleen sata vuotta sitten 

Lue myös: Parikymppinen Osmo todisti sotaa eturintamassa – autenttiset päiväkirjat paljastavat lohduttoman rintama-arjen