Paastokuukauden aikana monen muslimin ajatukset kääntyvät gazalaisten kärsimyksiin.
Muslimien ramadan-paastokuukauden alkamista on pidetty jo viikkojen ajan tärkeänä virstanpylväänä tulitauon aikaansaamiseksi Gazan sodassa. Ramadan alkaa Gazassa maanantaina, mutta sota raivoaa eikä ratkaisua neuvotteluissa Israelin ja äärijärjestö Hamasin välillä ole näkyvissä.
Neuvotteluissa välittäjinä toimivat Yhdysvallat, Qatar ja Egypti olivat pitäneet tärkeänä tulitauon syntymistä ennen ramadania. Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren sanoo, että ramadanin käyttäminen määräaikana on ollut sinänsä hyvä neuvottelutaktiikka, mutta osapuolet ovat olleet liian kaukana toisistaan.
– On ollut mahdotonta saavuttaa ratkaisua tässä aikaperspektiivissä, Dahlgren sanoo STT:lle.
Hän huomauttaa, että Israelin ja Hamasin vaatimukset ovat olleet monessa suhteessa vastakkaisia ja mahdottomia sovittaa yhteen. Israelin tavoitteena on edelleen Hamasin tuhoaminen, kun taas Hamas on vaatinut Israelin joukkojen vetäytymistä Gazasta ja palestiinalaisvankien vapauttamista ehtona omien panttivankiensa vapauttamiselle.
Israel ja Hamas ovat syyttäneet toisiaan siitä, ettei neuvotteluissa ole saavutettu tulosta. Israelilainen hallintolähde sanoi Foreign Policy -lehdelle Israelin arvioivan, että Hamas on venyttänyt tulitaukoneuvotteluja tahallaan lietsoakseen ramadanin avulla epävakautta Lähi-idässä.
Köyhät ja nälkäiset ajatuksissa
Muun muassa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Qatarin hallinto ovat viime viikkoina varoitelleet hyvin vaarallisesta tilanteesta, jos tulitaukoa ei saada aikaan ennen ramadania. Millaisia seurauksia sodan jatkumisella ramadanin aikana sitten voi olla?
– Ramadan on muslimeille pyhä kuukausi, jolloin hyväntekeväisyys, köyhien ja nälkäisten ajatteleminen ovat paljon esillä. Se nostaa nämä kysymykset esiin, koska ramadanin aikana on tapana ajatella hyviä asioita ja edistää hyvää, Libanonissa asuva Dahlgren kertoo.
Vaikka Gazan sotaa on seurattu muslimimaissa muutenkin tarkkaan, ramadanin aikana monen muslimin ajatukset kääntyvät erityisellä tavalla Gazan siviilien kärsimyksiin.
– On ajateltu, että silloin leimahtaa helpommin levottomuuksia eri puolilla Lähi-itää.
Yhdysvaltalaisen Lähi-idän asioita tutkivan MEI-ajatushautomon Palestiina-asiantuntija Khaled Elgindy sanoo Foreign Policylle, että ramadan lisää monien muslimien suuttumusta Gazan tilanteesta.
– Se kasvattaa painetta arabimaiden hallituksia kohtaan, jotta ne edes näyttäisivät tekevän jotain, hän sanoo.
Pommeja juhlan keskelle
Itse Gazan taisteluihin ramadanilla tuskin on suurempaa vaikutusta, Dahlgren arvioi. Ramadanin aikana muslimit paastoavat auringonvalon aikaan ja valvovat ja syövät yöllä, mutta Hamasin taistelijoiden sotimista se ei rajoita.
– Tietenkin Israelin pommitukset ovat usein tapahtuneet öisin, siinä mielessä se on kahta karmeampaa niiden ihmisten kannalta, jotka ovat Gazassa. Siellä ollaan hereillä ja yritetään ylläpitää perhejuhlan tunnelmaa, ja sitten on pelko siitä että pommit tulevat niskaan.
Ramadan-määräajan ohittaminen merkitsee myös sitä, että pelot Israelin hyökkäyksestä Rafahin rajakaupunkiin Etelä-Gazassa kasvavat. Israelin hallituksen jäsen Benny Gantz sanoi viime kuussa Israelin aloittavan sotatoimet Rafahissa, jos Hamas ei vapauta panttivankeja ramadanin alkuun mennessä.
Rafahiin arvellaan pakkautuneen noin 1,5 miljoonaa palestiinalaista eli yli puolet Gazan väestöstä. Israelin maahyökkäys sinne voisi kasvattaa sodan uhrilukua vielä paljon suuremmaksi nykyisestä reilusta 30 000:sta.
Al-Aqsan ruutitynnyri
Ramadanin aikana pelätään myös yhteenottoja Jerusalemissa, jonka al-Aqsa-moskeija on perinteisesti ollut tulenarka paikka. Al-Aqsa on islamin kolmanneksi pyhin paikka, ja muslimit haluavat mennä sinne rukoilemaan ramadanin aikana.
Israelin äärioikeistolainen kansallisen turvallisuuden ministeri Itamar Ben-Gvir oli väläyttänyt, että moskeijaan päästettävien muslimien määrää voitaisiin rajoittaa kovalla kädellä. Tiistaina Israelin pääministerinkanslia kuitenkin lupasi päästää moskeijaan rukoilemaan ramadanin ensimmäisellä viikolla saman määrän muslimeja kuin aiempinakin vuosina.
Paikalla aiotaan kuitenkin Israelin mukaan tehdä tilannearvioita turvallisuussyistä paastokuukauden edetessä. Pienikin kipinä saattaa siis sytyttää kahakoita Jerusalemissa.
Hamas pitää itseään al-Aqsan ja Jerusalemin suojelijana, ja viime viikolla järjestön johtaja Ismail Haniyya kehotti palestiinalaisia marssimaan al-Aqsaan ramadanin alussa.
Paine Yhdysvalloista kasvaa
Myös Gazan humanitaarinen kriisi on käynyt koko ajan pahemmaksi, eivätkä alueelle toimitetut avustustarvikkeet ole riittäneet vastaamaan 2,4 miljoonan asukkaan tarpeisiin.
Vaikka Israelin sotatoimet ovat saaneet arabimaissa ja myös länsimaissa rajua kritiikkiä, toistaiseksi Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun hallinto ei ole osoittanut hellittämisen merkkejä. Kansalaismielipide Israelissa on edelleen Gazan pommittamisen ja avustuskuljetusten rajoittamisen puolella, eikä edes Yhdysvaltain lisääntyvä painostus ole tuntunut tehoavan.
Bidenin hallinto on enenevissä määrin ilmaissut tyytymättömyyttään Israelin sotatoimien aiheuttamaan suureen siviiliuhrien määrään.
– Yhdysvallat on aika laimeasti painostanut Israelia lopettamaan siviileihin kohdistuvia pommituksia. Ihan viime aikoina on näkynyt se, että amerikkalaiset selvästi hakevat ratkaisuja Netanjahun hallinnon ohi, Dahlgren sanoo.
Yhdysvaltain ja monien Lähi-idän maiden keskeisenä tavoitteena on ollut estää Gazan sodan laajeneminen suuremmaksi alueelliseksi konfliktiksi Lähi-idässä. Näitä pelkoja ovat ruokkineet muun muassa Jemenin huthikapinallisten jatkuvat iskut rahtilaivoihin Punaisellamerellä ja Adeninlahdella.
Dahlgren ei usko tässä vaiheessa laajan Lähi-idän sodan syttymiseen, ainakaan tarkoituksellisesti.
– Ainahan sodat voivat syttyä myös vahingossa tai erehdyksessä, se riski on olemassa aina.