77 vuoden takaiset kauheat muistot tulvahtivat 93-vuotiaan Vilho Kokin mieleen, kun hän kuuli Raaseporin lokakuisesta tasoristeysturmasta.
– Sama risteys, Kokki, muisteli.
13. syyskuuta 1940 Kokki työskenteli 16-vuotiaana juoksupoikana varastolla 300 metriä Skogbyn risteyksestä. Risteyksen suunnalta kuului "kauhea ryminä ja räiske". Armeijan kuorma-auto ja juna olivat törmänneet ja Kokki ehti ensimmäisenä turmapaikalle.
– Minä juoksin sinne työmaalta kiireesti ja palasin takaisin työmaalle, jossa oli puhelin. Huusin päällikölle, että soita kiireesti apua.
Näkymä risteyksessä oli hirveä. Kuljettaja ja kahdeksan kyydissä ollutta sotilasta sinkoutuivat radan varteen. Vilho Kokin mieltä jäi pysyvästi kalvamaan sotilas, jonka pää oli ratakiskoilla. Kuolleen nuoren miehen ruumista painoi lisäksi kuorma-autosta irti sinkoutunut rengas.
– Minä kun kuljin siitä aamulla ja illalla yli, aina oli paha mieli. Karmea kokemus 16-vuotiaalle.
Jäljet siivottiin vauhdilla – turmasta piti vaieta
Syyskuussa 1940 Suomessa elettiin vaaran vyöhykkeellä. Talvisota oli päättynyt keväällä, ja Kokin mukaan "Venäjän puolelta vakoojia kulki niillä paikkeilla hitosti". Niinpä näinkin vakavasta turmasta vaiettiin paikkakunnalla visusti.
– Kun palasin illalla kotiin risteyksen yli Leksvalliin, oli kaikki korjattu pois: Kuolleet, haavoittuneet ja autonromut, Kokki hämmästelee.
Myös Kokkia kehotettiin olemaan turmasta hiljaa. Hän vaikenikin traumaattisista muistoistaan tämän vuoden lokakuun 26. päivään asti, jolloin kolme varusmiestä ja junan matkustaja kuolivat puolustusvoimien ajoneuvon ja kiskobussin törmäyksessä samassa Skogbyn risteyksessä.
4:54
