SDP:n nopea kääntyminen Suomen Nato-jäsenyyden kannalle ei yllätä ajatuspaja Magman tutkijaa Mikko Majanderia.
Vielä elokuun 2020 puoluekokouksessa hyväksytyssä poliittisessa ohjelmassa SDP julisti, että Suomen turvallisuuspoliittinen linja perustuu muun muassa sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, mutta Venäjän Ukrainaan suuntaaman hyökkäyksen jälkeen puolueen linja on kokenut täyskäännöksen.
SDP:n historiaan perehtyneen Majanderin mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole ollut viime vuosina SDP:n sisällä kuuma keskustelunaihe, koska linjan päivittämistä ei ole koettu tarpeelliseksi.
Osaltaan asiaan on vaikuttanut Majanderin mukaan se, että Liisa Jaakonsaaren ja Lasse Lehtisen kaltaiset avoimen Nato-myönteiset oikeistodemarit ovat vetäytyneet taka-alalle.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun vähäisyyteen SDP:ssä on Majanderin mukaan vaikuttanut myös se, että viime vuosikymmenellä puolueella oli alhaisten kannatuslukujen vuoksi paljon muutakin mietittävää.
Puolueesta on Majanderin mukaan puuttunut entisen puheenjohtajan Paavo Lipposen kaltainen keskustelunavaaja. Lipponen herätti vuonna 2003 huomiota, kun hän peräänkuulutti Suomeen analyyttisempaa Nato-keskustelua kysymällä "mitä vikaa on Natossa?"
– Sen jälkeen demareiden piirissä ei ole paljon vastaavanlaisia kysymyksiä esitetty, Majander sanoo.
Majanderin mukaan SDP:hen on vuosien mittaan kertynyt paljon "latenttia myötämielisyyttä" Natoa kohtaan, ja tämä myötämielisyys on tänä keväänä purkautunut.