Puolustusministeri Kaikkonen: viimeinen Mannerheim-ristin ritari voisi saada valtiolliset hautajaiset

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mielestä eilen kuolleelle Mannerheim-ristin ritarille Tuomas Gerdtille voisi ajatella valtiollisten hautajaisten järjestämistä. Kaikkosen mukaan Gerdtin hautajaiset ovat yhden aikakauden päätös.

Gerdt oli viimeinen elossa ollut Mannerheim-ristin ritari.

Ministeri sanoo puolustusministeriön viestinnän välittämässä lausunnossaan, että hautajaiset olisi tyylikästä järjestää sotilaallisin kunnianosoituksin. Jos valtiollisiin hautajaisiin päädytään, ne olisivat ministerin mielestä tässä tapauksessa kunnianosoitus Gerdtin lisäksi kaikille muillekin sotiemme veteraaneille.

Ministeri kuitenkin painottaa, että aiheesta on keskusteltava myös omaisten kanssa ja että valtiolliset hautajaiset ovat valtioneuvoston kanslian asia. Valtioneuvoston kansliassa asia ei ole STT:n tietojen mukaan valmisteilla.

Pääasiassa valtiollisia hautajaisia järjestetään vain presidenteille, mutta poikkeustapauksista hautajaiset voidaan järjestää tai rahoittaa esimerkiksi hyvin pitkäaikaisille pääministereille, eduskunnan puhemiehille tai "erityistä kansallista merkitystä omaaville henkilöille".

2000-luvulla valtiollisia hautajaisia on järjestetty viidet, joista viimeisimmät presidentti Mauno Koivistolle. Vuonna 2004 valtiolliset hautajaiset järjestettiin jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothille.

Lue myös: Viimeinen Mannerheim-ristin ritari on kuollut

Sotilaalliset kunnianosoitukset harkinnassa

Kaikkosen ehdottamat sotilaalliset kunnianosoitukset ovat jo harkinnassa. Mannerheim-ristin ritarien säätiön toimitusjohtaja, everstiluutnantti Pekka Kouri kertoo STT:lle, että omaiset pohtivat nyt mahdollisten sotilaallisten hautajaisten järjestelyjä.

Gerdt toimi Mannerheim-ristin ritarien säätiön puheenjohtajana vuodesta 1998 vuoteen 2017 ja sen jälkeen elämänsä loppuun säätiön varapuheenjohtajana. Kouri kertoo, että hän ja Gerdt osallistuivat yhdessä useisiin sotilaallisiin hautajaisiin, joita on järjestetty myös Mannerheim-ristin ritareille. Hautajaisissa käytyjen keskustelujen perusteella voi olla vaikea päätellä, millaisia hautajaisia Gerdt olisi itse toivonut.

– Hänhän oli niin vaatimaton mies. Toisaalta hän välillä totesi (sotilaallisissa hautajaisissa), että onpa hienoa, ja välillä hän sanoi, etteihän häntä varten nyt tällaista tarvitse, Kouri kuvailee.

Omaiset päättävät, millaiset hautajaiset järjestetään.

Puolustusvoiminen yleisen palvelusohjesäännön mukaan sotilaalliset kunnianosoitukset hautajaisissa voivat olla esimerkiksi soittokunta, kunniaosasto tai kunniavartio, kielekkeisen valtiolipun lippuvartio, joukko-osastolipun lippuvartio tai lippulinna, arkun ja kunniamerkkien kantajat ja kunnialaukausten ampuminen.

Kunnianosoituksia voidaan tehdä myös rajoitetusti.

– Tavanomaisiin sotilaallisiin kunnianosoituksiin kuuluvat arkun verhoilu kielekkeisellä valtiolipulla, vainajan lakin ja miekan asettaminen arkun päälle sekä kunniamerkkityynyn tai -tyynyjen asettaminen arkun eteen, ohjeessa lukee.

Palasi rintamalle haavoittumisesta huolimatta

Mannerheim-ristin ritarien säätiö tiedotti Gerdtin kuolemasta sunnuntaina. Gerdt kuoli Helsingissä Oulunkylän kuntoutuskeskuksessa.

Gerdtille myönnettiin Mannerheim-ristin ritari syyskuussa 1942. Säätiön muistokirjoituksessa sanotaan, että ritariksi nimittämiseen johtaneet tekonsa Gerdt teki 20-vuotiaana alikersanttina. Hän muun muassa pelasti vihollisen yllättämän komppanian suurilta tappioilta onnistuessaan hakemaan oman tykistön apua kiivaan vihollistulen alla.

Gerdt sai Mannerheim-ristin ansioistaan jatkosodassa, mutta oli kotirintamalla vapaaehtoisena jo talvisodassa ollessaan vain 17-vuotias. Hän haavoittui sodassa kolmesti, muun muassa luodista päähän. Tästä huolimatta hän palasi rintamalle.

Mannerheim-ristin ritareita nimitettiin yhteensä 191.

Lue myös: Niinistö: Suomen kansa kiittää ja kunnioittaa