Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) arvioi, että NATO:n puolustusmenovaatimus tulee kesällä nousemaan nykyisestä kahdesta prosentista vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Häkkäsen mukaan se tarkoittaa myös Suomelle merkittävää puolustusmenojen kasvua pitkälle tulevaisuuteen.
NATO:n puolustusmenovaatimus päivitetään sotilasliiton ensi kesän huippukokouksessa Haagissa.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) arvioi jo nyt, että nykyistä kahden prosentin osuutta bruttokansantuotteesta tullaan nostamaan reilusti.
Yhdysvallat vähentää läsnäoloaan Euroopassa, joten vaje puolustusmenoissa on jotenkin paikattava.
– Puolustusmenotaso tulee määräytymään puolustustarpeiden mukaan. Kesään mennessä saadaan tarkemmat luvut, mutta jo nyt jo voi sanoa, että ei tässä enää kakkosella alkavista luvuista puhuta, paljasti Häkkänen MTV:n Uutisextran haastattelussa.
Sotavarustelu voi johtaa poliittisiin myrskyihin
Puolustusmenojen kasvattaminen on poliittisesti tulenarka aihe. Monet Länsi-Euroopan maat eivät täytä edes NATO:n nykyistä kahden prosentin BKT-osuusvaatimusta.
Ne lähtevät varustautumaan valmiiksi takamatkalta, kun tähän asti pitkälti Yhdysvaltojen maksamaa puolustusta on alettava korvata omin voimin.
Armeijoiden ja puolustusteollisuuden ylösajo on monelle Euroopan maalle tuskaisa tehtävä. Rahaa palaa valtavia määriä. Toisessa vaakakupissa ovat kuitenkin Venäjän uhka ja Ukrainan sodan karut kokemukset.
Suomessakin on esimerkiksi oppositiopuolueiden piirissä elätelty toiveita siitä, että asevarustelusta selvittäisiin alle kolmen prosentin BKT-panostuksella, mutta totuus näyttää nyt paljon karummalta.