Puolueeton Sveitsi kohtaa painetta muilta mailta – missä menee Sveitsin rajat?

Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä vieraili MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa kertomassa Sveitsin pitkistä puolueettomuuden perinteistä.

Sveitsin puolueettomuuden perinteet juontavat juurensa yli kahdensadan vuoden päähän.

– Sveitsin parlamentin alahuone äänesti viime viikolla siitä, voisiko Sveitsiin säätää lex Ukraina-lain, Särkkä kertoo. 

Lakiesityksen mukaan Sveitsi tekisi vuoteen 2025 saakka poikkeuksen, ja sveitsiläisiä aseita voitaisiin antaa Ukrainalle. Lakiehdotus ei kuitenkaan saanut tarpeeksi kannatusta.

Puolueettomuuden kannatus vahvaa

– Puolueettomuuden kannatus on ollut Sveitsissä yli 90 prosentin luokkaa. Lakiesitystä tehdessä esimerkiksi Saksasta ja muista maista on tullut Sveitsille painetta muuttaa kantaa. 

Sveitsi on kuitenkin osallistunut talouspakotteisiin ja jäädyttänyt venäläisten oligarkkien varoja Sveitsissä, Särkkä kertoo.

Sveitsi on myös luvannut auttaa Ukrainaa jälleenrakennuksessa. 

– Mutta sitten, kun mennään siihen, että pitäisi luovuttaa materiaalia, niin tässä on mihin Sveitsi ei ole valmis sanomaan kyllä, Särkkä kertoo. 

Särkkä kertoo, että puolueettomuudesta on tullut itseisarvo Sveitsin politiikassa. 

– Sen pitäisi olla keino tiettyjen päämäärien saavuttamiseksi, mutta nyt siinä on käynyt vähän päinvastoin, Särkkä arvioi. 

Sveitsi ei halua myydä tai luovuttaa aseita sellaisten maiden käyttöön, joiden kautta aseet voisivat myöhemmin joutua aseellisen konfliktin osapuolelle. 

Särkkä kertoo Sveitsin myyneen aseita esimerkiksi Qatariin. Myös Saudi-Arabia on merkittävä kauppakumppani. 

– Sveitsissä on aina osattu tehdä bisnestä. Tämä on moraalisen näkökulman kääntöpuoli. Tehdessään kolmansien maiden kanssa kauppaa Sveitsi osaltaan auttaa näiden maiden kauppapolitiikkaa, Särkkä arvioi.