Suomessa kuolee vuosittain yli 200 ihmistä, joilla ei ole perillisiä, eivätkä he ole tehneet testamenttia. Ilman perillisiä ja testamenttia omaisuus päätyy kokonaisuudessaan valtiolle.
Perhejuristi Katariina Kuusiluoman mukaan vain 12 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin, vaikka 50 prosenttia on pohtinut asiaa. 37 prosenttia ei koe testamentin tekemistä tarpeelliseksi.
Kuusiluoman mukaan tavallisimpia syitä tähän ovat esimerkiksi se, ettei varallisuutta ole tarpeeksi ja siksi testamenttia ei koeta tarpeelliseksi. Myös lakimiesten palveluiden hinta ja se, että ihmisillä on lapsia vaikuttavat päätökseen.
Testamentti tehdäänkin tyypillisimmin tilanteessa, jossa perillisiä ei ole.
– Tilanteessa, jossa ei ole lakimääräisiä perillisiä, ihmiset haluavat estää sen, että perintö menee valtiolle.
Milloin testamentti kannattaa?
Tämän vuoden elokuun loppuun mennessä valtiolle on tullut jo vajaan 27 miljoonan euron edestä omaisuutta henkilöiltä, jotka eivät olet tehneet testamenttia eikä perillisiä ole.
Lue lisää: Valtio saa vuosittain kymmeniä miljoonia euroja perintöä
Kuusiluoman mukaan testamentti kannattaa tehdä silloinkin, kun tiedossa on lakimääräisiä perillisiä.
– Kaikkien kannattaa tehdä testamentti, siitä on hyötyä jokaiselle.
Esimerkiksi lapseton ja naimaton henkilö voi valita vapaasti kenelle omaisuutensa jättää. Lapsellisen ja naimattoman kohdalla testamentti voi auttaa suojelemaan lasten omaisuutta, ettei omaisuus karkaa vieraaseen sukuun esimerkiksi avioerossa.
Kuusiluoman mukaan aviopuolisoiden kesken ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä testamenttia. Avopuolisoiden kohdalla tilanne ilman testamenttia on hankala, koska avopuoliso ei peri koskaan.
Kuinka paljon testamentin tekeminen lopulta maksaa? Katso vastaus videolta