Tutkijan mukaan punkkien levinneisyyteen vaikuttaa monimutkainen vyyhti eri tekijöitä.
Metsässä retkeilevä tai puistossa piknikkiä viettävä voi joutua tänä kesänä varomaan punkkeja tavallista enemmän.
Tältä vaikuttaisi ainakin Punkkilivesivuston punkkihavaintojen määrän perusteella. Sivuston mukaan havaintoja on tehty tänä vuonna jo nyt enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Viime vuonna havaintoja tehtiin yhteensä reilut 62 000, kun tänä vuonna niiden määrä on jo ylittänyt 64 000.
Punkkilive on Turun yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin yhdessä kehittämä nettisivusto, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa puutiaisten eli punkkien levinneisyydestä Suomessa.
Turun yliopiston yliopistonlehtori Eero Vesterisen mukaan Punkkilive ei kuitenkaan mittaa punkkien esiintymistiheyttä suoraan luonnossa. Havaintojen suurempi määrä ei siis välttämättä tarkoita, että punkkien määrä olisi kasvanut.
– Jos jostain ei tule havaintoja, niin emme voi tietää, että onko siellä puutiaisia. Voi olla, että siellä ei käy ihmisiä tai että siellä käy ihmisiä, jotka eivät ilmoita havainnoista, Vesterinen sanoo STT:lle.
Havainnointiaktiivisuuteen vaikuttavat myös esimerkiksi uutisointi tai tiedotuskampanjat, Vesterinen huomauttaa.
Tutkijoille pitkän aikavälin työkalu
Jos Punkkilive ei anna tietoa punkkien levinneisyydestä suoraan luonnosta, mitä tavallinen käyttäjä sitten sivustosta koostuu?
Vesterisen mukaan käyttäjä hyötyy Punkkilivestä, koska jokainen voi lisätä omat havaintonsa palveluun ja seurata lähialueiden tai mökkiympäristönsä puutiaistiheyksiä. Tämä on ennen Punkkiliveä ollut käytännössä mahdotonta tai ainakin hyvin vaikeaa.
Punkkiliven avulla voidaan reaaliajassa seurata puutiaisten esiintymistä kohtuullisen tarkasti koko Suomen alueella, Vesterinen kiteyttää.
Tutkijoiden näkökulmasta Punkkilivestä saadaan tietoa, jota voidaan hyödyntää punkkien levinneisyyden muutosten tutkimisessa pitkällä aikavälillä.
Tällä hetkellä tiedetään, että punkkien levinneisyysalue on liikkunut jonkin verran pohjoiseen, todennäköisesti ilmaston lämpenemisen vuoksi. Esimerkiksi Rovaniemi ei aikaisemmin ollut pysyvää punkkialuetta.
Sivustolta tutkijat voivat myös saada hyödyllistä tietoa esimerkiksi jonkun tietyn alueen punkkitilanteesta.
Levinneisyyden havainnoiminen vaikeaa
Vesterisen mukaan punkkien levinneisyyden havainnoiminen on ylipäänsä vaikeaa.
– Silloin tällöin tulee julkaisuja ja tutkimuksia siitä, että minkälainen alue on puutiaisille sovelias ja missä punkkeja esiintyy, Vesterinen sanoo.
– Mutta ne ovat kaikki enemmän tai vähemmän puutteellisia ja epätarkkoja, hän lisää.
Vesterisen mukaan punkkien levinneisyyteen vaikuttaa monimutkainen vyyhti eri tekijöitä, muun muassa lämpötila, mikroilmasto ja se, missä isäntäeläimillä on sopivat elinolosuhteet.
– Isäntäeläinten kirjo on todella laaja, eli käytännössä kaikki linnut ja nisäkkäät käyvät, Vesterinen selittää.
Koska levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä on monta, ei punkkien määrä pysty ennustamaan myöskään esimerkiksi pelkästään lämpötilasta.
Vesterisen mukaan se tiedetään, että pohjoisessa ovat tällä hetkellä aktiivisia taigapunkit ja etelässä taas tavalliset puutiaiset. Jälkimmäisten esiintyvyydessä on luvassa piikki myös loppukesästä, kun taas taigapunkeilla ei.
Molemmat levittävät ihmiselle vaarallisia tauteja, kuten borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta (TBE).