Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Punaisen Suomen viimeinen lukko oli Viipuri – taistelu kaupungista alkoi sata vuotta sitten

1:35Ennen ja nyt - miltä Helsingin valtauksen tapahtumapaikat näyttävät nyt?
Julkaistu 24.04.2018 07:15

MTV UUTISET - STT

Sata vuotta sitten alkoi sisällissodan viimeinen merkittävä taistelu Viipurissa. Valkoisten päämajassa kaupungin valtausta oli suunniteltu jo pari kuukautta, mutta suunnitelman hiomiseen päästiin vasta Tampereen valtauksen jälkeen.

Yllä olevalla videolla näytetään, miltä helsinkiläiset paikat näyttivät 100 vuotta sitten sisällissodan aikaan ja miltä ne näyttävät nyt.

Taistelut Viipurista kestivät viisi päivää. Taistelut päättyivät 29. huhtikuuta 1918 Tienhaarassa, missä noin 5 000–6 000 punaista antautui.

Huhtikuun aikana Viipuriin oli vyörynyt lännestä punapakolaisia, joiden oli tarkoitus jatkaa matkaa Pietariin. Tämä kävi kuitenkin mahdottomaksi, koska rautatieyhteys itään oli katkennut jo ennen kaupungin valtauksesta käytäviä taisteluja.

Punaiset jäivät 25. huhtikuuta vaille yhtenäistä johtoa, kun kansanvaltuuskunta pakeni Kullervo Mannerin johdolla laivalla Pietariin.

Sisällissota viipuri stt 2
Viipurin Kolikkoinmäki toukokuussa 1918; pommitettu kaupunginosa.Handout

Johtomiehistä kaupunkiin jäi vain Edvard Gylling, joka sai seuraavana päivänä valtuudet tiedustella antautumisehtoja. Saksalainen eversti Ulrich von Coler ilmoitti, että vain ehdoton antautuminen kävi päinsä. Gylling ei saanut saksalaiseverstiltä vastausta kysymykseen, kohdellaanko vankeja Haagin sopimuksen mukaisesti eli että sotavangit olisivat hallituksen, ei yksityisten henkilöiden tai joukko-osastojen vallassa, jotka ovat heidät vanginneet.

Punaista ja valkoista terroria

Taistelut jatkuivat, ja aamulla 29. huhtikuuta valkoiset olivat saaneet kaupungin haltuunsa. Loppuvaiheessa valkoiset eivät enää juurikaan kohdanneet vastarintaa.

Viipurin valtauksessa kuoli noin 400 valkoista ja hieman enemmän punaisia.

Vähän ennen kaupungin antautumista Viipurin lääninvankilassa tapahtui joukkomurha, jota historioitsija Teemu Keskisarja on luonnehtinut koko maan verisimmäksi punaisen terrorin purkaukseksi. Vankilan tiloissa surmattiin 30 ihmistä.

Sisällissota viipuri sttVangittuja punaisia Viipurissa 1918.Handout

Taistelujen laannuttua alkoi puolestaan valkoinen terrori. Kiinni otetuista punakaartilaisista osa ammuttiin heti. Vangittuja kuulustelemaan perustettiin kolmijäsenisiä tutkijalautakuntia, jotka kuulustelivat kuukaudessa lähes 12 000 ihmistä. Historiantutkija Marko Tikan laskelmien mukaan tutkijalautakuntien luokittelujen perusteella teloitettiin 247 suomalaista.

Valkoisten silmätikuiksi joutui myös Viipurin venäläisväestö. Valkoiset ampuivat yli 200 venäläistä 29. huhtikuuta. Keskisarja on kuvannut tekoa Suomen historian suurimmaksi teloitukseksi.

Viipurin valtauksen jälkimaininkeihin kuuluu myös säveltäjä Toivo Kuulan kuolema. Kuula oli vapunaattona juhlimassa Viipurin Seurahuoneella, jonne oli saapunut myös jääkäreitä ja valkoisen armeijan sotilaita. Kuula joutui siellä sanaharkkaan, ja häntä ammuttiin päähän Seurahuoneen pihalla. Kuula kuoli vammoihinsa 18. toukokuuta.

Sisällissota viipuri stt 3Viipurin linnan piha, tykkejä, ammuslaatikoita taistelun jälkeen; lohduton näky 1918 valtauksen jälkeen.Handout

Lisää aiheesta:

Kommentti: Suomalaiset joukkohaudat jäivät tutkimatta – vuoden 1918 tapahtumat Karjalassa kertovat uutta tietoa sisällissodan kauhuistaKuvat ennen ja nyt: Saksalaiset valtasivat Helsingin 100 vuotta sitten – ihmiskilpiä Pitkälläsillalla, ankaria taisteluja tutuilla paikoillaNäin Savonlinna säästyi vuonna 1918 sisällissodalta: Aseet pantiin kaivoon – sovinnolla ei kerskuttu Tammisaaren kuolemanleiri oli helvetti maan päällä – "Ruumiinkantajien lakkaamaton virta kulki kasarmialueelta rinteeseen kaivetulle joukkohaudalle"Kansanedustajan isoisän isän hurja tarina punaisten johtajana: "Hän maksoi vakaumuksestaan kovan hinnan"Joukkohauta aivan rautatieaseman vieressä – "Poikkeuksellinen tapahtuma Helsingissä"
Kotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa
  • 16:27
    Kuopio

    14-vuotias kateissa Kuopiossa – havainnot hätänumeroon

  • 14:48
    Onnettomuudet

    Media: Suomalaisturisti loukkaantui vakavasti Thaimaassa

  • 14:28
    Sää

    Yli 20 asteen lämpötilaero jakaa Suomen – tässä viimeisin tieto Etelä-Suomen lumisateista

  • 11:44
    Työnhaku

    Näin työnantajat käyttävät tekoälyä rekrytoinneissaan – väärinkäyttö voi tulla kalliiksi

  • Eilen23:59
    Kajaani

    Kajaanissa hälytys suuresta rakennuspalosta: Jälkisammutustyöt jatkuvat pitkälle yöhön