Erikoislääkärien koulutukseen suunnitellaan useita muutoksia lähivuosina. Joillakin aloilla koulutusmääriä pitäisi arvioiden mukaan tuplata, kun taas toisilla aloilla lääkäreitä valmistuu nykytahdilla liikaa.
Vinoumat pitäisi saada korjattua, jotta väestölle voitaisiin tarjota hoitoa todellisen sairastavuuden mukaisesti. Näin sanoo ylilääkäri Teppo Heikkilä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lääkäreiden jakautuminen eri aloille vaikuttaa myös siihen, millaista hoitoa on eniten tarjolla.
– Konkreettisella tasolla esimerkiksi fysiatrien ja ortopedien määrillä saattaa olla vaikutusta potilaiden selkävaivojen hoitoon. Jos ortopedeja on enemmän, hoidossa voivat painottua liikaa leikkaukset. Fysiatriassa taas potilaita hoidetaan konservatiivisin keinoin, Heikkilä kertoo.
Ministeriölle tehdyssä selvityksessä arvioidaan, että esimerkiksi fysiatrian, keuhkosairauksien, psykiatrian ja reumatologian koulutusmäärät pitäisi kaksinkertaistaa. Suurin vähennystarve puolestaan on ortopediassa, plastiikkakirurgiassa ja silmätaudeissa.
Koulutusta lisättävä sadalla vuodessa
Selvityksen tekijä erikoislääkäri Johanna Rellman kertoo, että lääkärikoulutuksen murrosvaiheen taustalla on erikoislääkärien eläköitymisaalto. Kun nyt eläkkeelle jää noin 350 erikoislääkäriä vuodessa, 2020-luvulla luku nousee lähelle viittäsataa.
– Samaan aikaan nähdään, että nuoret lääkärit ovat kiinnostuneita tietyistä erikoisaloista, kuten kirurgiasta. Joillakin toisilla aloilla taas kärsitään lääkärivajeesta jo nyt, Rellman sanoo.
Erikoislääkäreitä valmistuu reilut 500 vuodessa. Tulevaisuudessa määrää pitäisi lisätä arviolta sadalla eläköitymisen takia.