Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Psykoosilääkitystä ei pidä lopettaa oireiden loppuessa

5:13Psykoterapeutti Maaret Kallio: Tällaiset asiat askarruttavat suomalaisia kaikkein eniten
Julkaistu 20.05.2018 19:00

UUTISPALVELU DUODECIM - MTV LIFESTYLE

Psykoosipotilaiden lääkitystä kannattaisi jatkaa ainakin kolmen vuoden ajan, vaikka oireet saataisiin kuriin jo vuodessa. Kärsivällisyys palkitaan muun muassa pienempänä psykoosien uusiutumisriskinä seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Yllä olevalla videolla psykoterapeutti Maaret Kallio kertoo, mikä suomalaisia mietityttää mielen asioissa.

Tiedot käyvät ilmi Lancet Psychiatry -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa seurattiin 180 hongkongilaispotilasta kymmenen vuoden ajan.

Potilaiden psykoosioireet helpottivat vuoden mittaisella lääkityksellä, minkä jälkeen heistä puolet jatkoi (400 mg ketiapiinia päivässä) ja puolelta lääkitys lopetettiin.

Kymmenen vuoden seurannan aikana psykoosioireet uusiutuivat selvästi useammin potilailla, joiden lääkitys oli lopetettu aikaisin. Heistä useammat tarvitsivat jatkossakin psykoosilääkkeitä. Lisäksi he tekivät todennäköisemmin itsemurhan, joskaan itsemurhia ei ollut kovin paljon.

Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihen, että psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuvien lääkityksiä kannattaisi jatkaa mielellään kolmen vuoden ajan – vaikka lääkkeet tepsisivät nopeamminkin.

Psykoosi tarkoittaa mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa, mikä on totta ja todellista ja mikä ei.

Yleisin psykoottinen häiriö on skitsofrenia. Siihen sairastuu noin yksi sadasta. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.

Copyright Duodecim 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.​​​​​​​

Lisää aiheesta:

Yhä useampi syö masennuslääkkeitä pitkään – tutkijat selvittivät, mitä lopettamisesta seuraaMasennuslääkkeet yhteydessä diabetekseen – tällainen lääkitys moninkertaistaa riskinNuoren masennusta tulee lääkitä varoen – diabetesriski voi noustaUnilääke voi suurentaa dementiariskiä – käytä vain tilapäisesti!ADHD-potilaat alttiimpia liikenneonnettomuuksille – lääkkeet vähentävät riskiäTutkimus: Väsymysoireyhtymään liittyy suurentunut itsemurhavaara
LääkkeetLifestyle

Tuoreimmat aiheesta

Lääkkeet
  • ti13:03
    Koronavirus

    Koronavirustartunta voikin olla ehkäistävissä apteekin nenäsuihkeella

  • 7.9.09:12
    Huumeet

    Hippien huumeesta lääke? Vain yksi annos lievitti ahdistusoireita viikkojen ajan

  • 5.9.19:44
    Mielenterveys

    Isot lääkeannokset saattavat saada näkemään näkyjä – kertatesti voi paljastaa, onko lääke sinulle sopiva

  • 5.9.18:01
    Masennus

    Lääkkeiden haittavaikutukset mieleen voivat yllättää – varo näitä hälytysmerkkejä

  • 4.9.17:02
    Kansanedustajat

    Asiantuntija: Fyysisesti sairastuneen mielenterveyttä ei huomioida tarpeeksi