Psykologi kertoo, millaiset ihmiset ovat alttiita ahdistukselle – yleinen toimintatapa ruokkii tuntemusta: "Siinä piilee ansa"

3:55
Katso videolta psykologin haastattelu ja vinkit ahdistuneisuushäiriön kanssa elämiseen.

Suoriutumispaineet ja huolestumiseen taipuvainen luonne altistavat ahdistuneisuushäiriöille. Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut psykologi kertoi, miten ahdistusta voi lievittää.

Jännitys, pelko, levottomuus, huoli, paniikki. Lähes kaikki ovat joskus kokeneet ahdistuksen tunteita. Kun ahdistuneisuus on voimakasta, pitkäkestoista ja toimintakykyä rajoittavaa, puhutaan ahdistuneisuushäiriöstä.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveyshäiriöitä. Tavallisimpia ahdistuneisuushäiriöitä ovat paniikkihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, julkisten paikkojen pelko, sosiaalisten tilanteiden pelko ja pakko-oireinen häiriö.

Lähde: THL.

Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että tutkituista nuorista aikuisista 12,6 prosenttia on kärsinyt elämänsä aikana ahdistuneisuushäiriöstä. Yksi syy ahdistuneisuushäiriöiden yleisyydelle saattaa löytyä suorituskeskeisestä yhteiskunnasta.

– Sanoisin, että siellä missä on paineita suoriutua huipputasolla tai tehdä hyvää työtä, piilee myös riski henkisen hyvinvoinnin ongelmille ja sitä kautta ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä Suomessa, psykologi Satu Kaski sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Ahdistukseen ovat taipuvaisia etenkin henkilöt, joilla suoriutumispaineisiin liittyy huolta ja epävarmuutta tulevasta. Jälkikäteen ajateltuna pelkotila voi tuntua epärationaaliselta, mistä voi kummuta häpeän tunteita.

Ahdistuneisuushäiriön oireet

Ahdistuneisuushäiriöt oireilevat sekä psyykkisesti että kehollisesti ja oireet heijastuvat käyttäytymiseen.

Psyykkisiä oireita ovat paniikki, kauhu, katastrofiajatukset sekä epävarmuus itsestä. Kehossa ahdistus voi tuntua esimerkiksi sydämentykytyksenä, hikoiluna ja huimauksena. Käytöksessä oireet saattavat näkyä päihteiden käyttönä tai ahdistusta aiheuttavien tilanteiden välttelynä.

– Harva meistä on sellainen ihminen, joka tuskan keskellä ei yrittäisi päästä siitä nopeasti pois. Siinä piilee ansa. Usein se johtaa siihen, että asiat rupeavat mielen sisällä suurenemaan. Toisin sanoen välttely lisääntyy ja se voi pahimmillaan invalidisoida elämää aika tavalla, Kaski kertoi.

Apua ahdistukseen

Välttelyn sijaan pitäisi uskaltaa mennä ahdistavaa asiaa kohti, mikä on toki helpommin sanottu kuin tehty. Häpeän tunteista huolimatta ahdistuneisuudesta kärsivän kannattaisikin hakea ammattiapua matalalla kynnyksellä.

Ahdistusta voi myös yrittää lievittää itse. Kaski neuvoo tunteen tunnistavaa ihmistä miettimään, mikä ahdistusta ruokkii – onko se esimerkiksi kehon kokemus, tilanne tai ajatus. Pysähtyminen ja tuntemuksen purkaminen auttaa asettamaan pelon mittasuhteisiinsa.

– Kun oppii tuntemaan itsensä ja saa apua, on huomattavasti helpompi taltuttaa ahdistuksen tunne.

Katso Kasken koko haastattelu yllä olevalta videolta.

9:53
Miten mielenterveysongelmat näkyivät Tokion olympialaisissa? Katso video.

Osittailähde: THL

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja