"Maantieteelle me emme voi mitään. Ettekä te voi sille mitään." Neuvostoliiton johtajan Josif Stalinin kerrotaan tokaisseen näin J.K. Paasikivelle talvisodan syttymisen alla. Stalinilla oli päätäntävalta Neuvostoliiton Suomen-politiikassa, mutta oliko hänellä erityissuhdetta Suomeen tai suomalaisiin?
– Ennen talvisotaa ei ollut, mutta talvisota teki Suomesta erikoistapauksen, sanoo poliittisen historian professori Kimmo Rentola.
Rentolan juuri julkaistu kirja Stalin ja Suomen kohtalo (Otava) valottaa Neuvostoliiton näkökulmasta Stalinin Suomea koskevia ratkaisuja vuosina 1939-1940, vuonna 1944, vuonna 1948 sekä vuosina 1950-1951. Kirja perustuu laajaan venäläiseen aineistoon, muun muassa tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen lähteisiin.
Yksi mielenkiintoisimmista kysymyksistä on, miksi Suomea ei koskaan miehitetty. Talvisodan jälkeistä tilannetta selittää Rentolan mukaan kaksi seikkaa: Suomen sodassa osoittama kyky vastarintaan sekä se, ettei Adolf Hitler enää pitänyt kiinni aiemmin Neuvostoliiton kanssa solmitusta etupiirisopimuksesta.
– Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatsheslav Molotovhan kävi marraskuussa 1940 Berliinissä, koska Neuvostoliitto halusi Suomen suhteen vapaat kädet. Hitler ei kuitenkaan niitä enää antanut.
Rentola muistuttaa Molotovin muistelleen vielä vanhoilla päivillään Neuvostoliiton tehneen oikean ratkaisun, kun se ei miehittänyt Suomea. Molotovin mukaan suomalaiset olivat niin itsepäinen kansa, että siitä olisi vain saatu ainainen haava Neuvostoliiton kylkeen.