Liian löyhät kannanotot ovat haitallisia koko Euroopan tulevaisuuden kannalta, tutkija sanoo.
Presidentti Alexander Stubbin ja ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) lausunnot Yhdysvaltojen tekemästä Venezuela-operaatiosta ovat "liian varovaisia".
Näin toteaa Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta MTV Uutisille. Eloranta on kirjoittanut laajasti muun muassa sodasta, taloudesta ja turvallisuuspolitiikasta.
– Selkeämmin voisi kritisoida liittolaisen tekemiä asioita ja samalla sanoa myönteisiä asioita, Eloranta sanoo puhelimitse.
– Se on itsestäänselvyys, että Venezuelan presidentti Nicolas Maduroa ei kaivata, mutta on aika lievästi sanottu, että kansainvälistä oikeutta pitäisi vahvistaa, hän jatkaa.
Lue myös: Analyysi: Venäjä kihisee, Putin hymyilee – Trump sanoi taikasanan ja teki maailmasta Suomelle vaarallisemman
10:26
"Taiteilua"
Eloranta sanoo sinällään ymmärtävänsä, että Suomen ulkopoliittinen johto katsoo Yhdysvaltojen toimia "pienen valtion näkökulmasta".
Yhdysvallat on puolustusliitto Naton kautta Suomen keskeinen liittolainen ja käytännössä viime kädessä Euroopan turvallisuuden takaaja.
Suomi on myös esimerkiksi ostanut Yhdysvalloilta kymmeniä F-35-hävittäjiä, joita ei ole vielä toimitettu. Lisäksi Suomi ja Yhdysvallat sopivat lokakuussa jäänmurtajakaupoista.
Lue myös: Asekaupoilla tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
Eloranta pitää Stubbin ja Valtosen kommentteja "taiteiluna".
Presidentti Donald Trumpin Venezuela-operaatiota ei haluta suoraan hyväksyä, mutta sitä ei myöskään selväsanaisesti tuomita, Eloranta sanoo.
Presidentti Stubb kommentoi tapahtunutta sunnuntaina yli vuorokausi Yhdysvaltojen iskujen jälkeen.
– Kaikilla valtioilla on kuitenkin vastuu kunnioittaa kansainvälistä oikeutta ja toimia sen mukaisesti. Tämän periaatteen säilyminen on Suomen intresseissä. Se on ulkopolitiikkamme kulmakivi, presidentti Stubb kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Ulkoministeri Valtosen viesti oli erittäin samankaltainen. Hän kommentoi asiaa lauantai-iltana.
– Kaikilla valtioilla on kuitenkin vastuu kunnioittaa ja toimia kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Tämä periaate on Suomen ulkopolitiikan kulmakivi.
Lue myös: Kommentti: Trumpin erikoisjoukot kaappasivat presidentin ja halveksivat kansainvälistä lakia – ja me hyväksymme sen
1:27
"Murentaa"
Suomi ei ole ollut Trump-varovaisuutensa kanssa yksin, professori Jari Eloranta muistuttaa.
Elorannan mukaan tämä selittyy sillä, että Eurooppa haluaa pystyä taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti toimimaan Yhdysvaltojen kanssa.
– Mutta kyllä tämä murentaa EU:n toimintakykyä ja uskottavuutta, jos ei oteta selvää kantaa, jossa interventiot tuomitaan. Se on haitallista koko Euroopan tulevaisuuden kannalta, Eloranta sanoo.
Eloronta ei pidä EU:n kannalta riittävänä sitä, että toimitaan esimerkiksi YK:n kautta. YK:n turvallisuusneuvoston on määrä keskustella Venezuelan tilanteesta maanantaina.
Euroopasta pitäisi löytyä johtajia, jotka ottavat "jämäkämmän kannan", Eloranta toteaa.
– Se ei tarkoita, että liittolaisuudesta Yhdysvaltojen kanssa pitäisi irrota, hän jatkaa.
Euroopan valtiot ovat pääosin jättäneet Yhdysvaltojen iskun tuomitsematta.
Ranskan ulkoministeri Jean-Noel Barrot tosin totesi operaation olleen kansainvälisen oikeuden periaatteiden vastainen. Asiantuntijat ovat pitkälti jakaneet Ranskan näkemyksen.
Puolustusliitto Naton pääsihteeri Mark Rutte ei ollut sunnuntai-iltaan mennessä kommentoinut Yhdysvaltojen iskuja.