Pommit repivät kentän riekaleiksi, pelaajat rakensivat pukukopin ovista paareja haavoittuneille – Suomen jääkiekon pääsarja jäi viimeksi kesken Helsingin suurpommitusten keskellä

29:33
Tulosruutu kertoi SM-liigakauden lopullisesta perumisesta 13. maaliskuuta.

Jääkiekon SM-liigan hallitus teki perjantaina 13. maaliskuuta historiallisen päätöksen. Koronaviruksen leviämisen vuoksi Suomen jääkiekon pääsarjan kausi keskeytettiin ennen runkosarjan viimeistä kierrosta. Pudotuspelit jäivät pelaamatta ja mestaruus ja muut mitalit jakamatta. Päätös sarjan keskeyttämisestä ei kuitenkaan ollut ainutlaatuinen, sillä sama oli tehty kerran aiemmin.

Helmikuussa 1944 jääkiekon pääsarja pyöri Suomessa normaalisti. Niin normaalisti kuin se sotaoloissa saattoi. Jatkosotaa oli käyty kesästä 1941 ja kahdeksan joukkueen niin kutsutun sotasarjan otteluita pelattiin, kun se oli mahdollista.

Suurin haaste sotasarjassa oli pelaajien saaminen joukkueeseen. Nuoria miehiä tarvittiin rintamalla, ja kun tilanne vaikeutui, loman saaminen oli aina hankalampaa. Urheilumuseon tutkimuspäällikkö Ossi Viita kertoo, että lomalle oli paikoin hyvin vaikea päästä. Viita oli yhtenä kirjoittajana vuonna 2018 julkaistussa Suomen jääkiekon historiaa kuvaavassa Koko kansan Leijonat -kirjassa.

– Ei riittänyt, että sotilas itse teki loma-anomuksen, vaan seuran piti korostaa, että pelaajaa tarvitaan. Se helpotti loma-anomuksen läpimenoa, Viita sanoo.

– Kyllähän he mieluummin olisivat mieluummin päässeet lomille sillä lipulla, että nyt on tärkeä peli. Löysin kirjeitä, missä pelaajat selvittivät omalle seuralleen, että tehkää nyt loma-anomuksia, että pääsisi pelaamaan. Se ei riittänyt, että itse tekee sen, vaan seuran ja myös jääkiekkoliiton piti olla aktiivinen, että he pääsivät pelaamaan. 

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Muun muassa tästä johtuen joukkueiden kokoonpanot olivat varsin rajallisia. Esimerkiksi tamperelainen TBK operoi kauden 1943–1944 viiden kenttäpelaajan ja yhden maalivahdin muodostamalla joukkueella.

Vaikka pelaajia oli vähän, sarja pyrittiin viemään loppuun saakka. Talvi- ja jatkosodan takia täysin pelaamatta olivat jääneet ainoastaan kaudet 1939–1940 ja 1941–1942.

– Kun oli aiemmin pelattu sotasarjaa, oli yritetty sellaistakin järjestelyä, että lomalla olleella sotilaalla oli oikeus pelata missä joukkueessa tahansa. Näin yritettiin saada joukkueita kasaan ja pelejä pelattua.

Pommitus keskeytti ottelun Kaisaniemessä

Neuvostoliiton helmikuussa aloittamat Helsingin suurpommitukset kuitenkin muuttivat kauden suunnan.

6. helmikuuta satoja Neuvostoliiton pommikoneita vyöryi Helsingin taivaalle. Kaupunkia pommitettiin yhteensä kuuden tunnin ajan illan ja yön aikana. Helsinkiä pommitettiin voimalla myös 16.–17. ja 26.–27. helmikuuta. Pommituksissa kuoli lähes 150 ja loukkaantui yli 300 ihmistä.

Kaisaniemen kentällä oli 6. helmikuuta käynnissä Karhu-Kissojen ja TBK:n välinen jääkiekon pääsarjaottelu. Hyvä sää oli houkutellut paikalle runsaasti yleisöä. Ottelua oli ehditty käydä noin puolitoista tuntia, kun ilmahälytys keskeytti tapahtumat ennen iltaseitsemää.

Kentän valot sammutettiin, mutta pelaajat ja yleisö jäivät odottelemaan vaara ohi -merkkiä. Ossi Viita kertoo, että malttamattomimmat pelaajat jäivät jäälle verryttelemään kuun valaistessa kenttää.

– Ei siihen osattu välttämättä suhtautua niin vakavasti. Ilmahälytyksiä oli ilmeisesti ollut, eikä mitään ollut tapahtunut.

Neuvostopommittajien yhtenä kohteena oli oletettavasti Kaisaniemen puiston viereinen ratapiha. Pommeja putosikin ensin ratapihalle, sitten asema-alueelle, mutta myös Kaisaniemen puistoon ja lopulta myös jääkentälle. Viita kertoo, että lopulta viimeisetkin pelaajat lähtivät hakemaan suojaa pukukopista.

Myös kaksi kentän vieressä luistelemassa ollutta pikkutyttöä suojautui pukukoppiin. Se ei kuitenkaan suojaa tarjonnut, vaan sirpaleet lävistivät kopin seinät. Toinen tytöistä kuoli ja toinen haavoittui sirpaleiden osuttua heihin. Myös useita pelaajia loukkaantui sirpaleosumista, pahiten eräs Karhu-Kissojen pelaaja, jonka saamat vammat olivat hengenvaaralliset.

– Pelaajat kantoivat haavoittuneita suojaan pukukoppien ovilla, joita he repivät irti. Siellä oli joku kalliosuoja, jonne heitä kannettiin ensiapuun.

Karhu-Kissojen ja TBK:n ottelu keskeytettiin.

Turussa pelattiin loppuun

Samana päivänä ennen Karhu-Kissojen ja TBK:n ottelua TPS ja Ilves olivat kohdanneet Turussa. Kentän laidalle oli ahtautunut ennätysyleisö, 583 maksanutta katsojaa, kun ilmahälytys keskeytti ottelun jo sen alkuvaiheessa.

Kuten Helsingissä noin tuntia myöhemmin, myös Turussa tilanteen ajateltiin olevan pian ohi, pelaajat menivät luistimet jalassa puiden alle odottelemaan vaara ohi –merkkiä. Se tulikin noin puolen tunnin kuluttua, ja peliä jatkettiin.

– Tuntuu siltä, että ihmiset olivat tottuneet ilmahälytyksiin. Ne olivat arkipäivää. Ikäviä asioita, mutta niin vain jääkiekkopeliäkin jatkettiin ilmahälytyksen jälkeen.

TPS ja Ilves tasasivat ottelussa pisteet 1–1-tasapelillä. Ottelulla oli suuri merkitys sarjataulukkoon, sillä yhtenä ennakkosuosikkina kauteen lähtenyt TPS oli sarjan kärjessä. Ilves oli kuitenkin hyvissä asemissa, sillä se ei ollut vielä hävinnyt ainuttakaan ottelua.

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Sarja jatkui kaikesta huolimatta

Sarjaa päätettiin pommituksista huolimatta kuitenkin edelleen jatkaa. Otteluita oli pelaamatta kourallinen, mutta Kaisaniemen kenttä oli pelikelvottomassa kunnossa. 

Mestaruutta tavoitelleen Ilveksen oli tarkoitus kohdata vielä Karhu-Kissat ja KIFFEN Helsingissä. Sillä oli pelaamatta myös kotiottelu HJK:ta ja Hämeenlinnan Tarmoa vastaan. Kun TPS hävisi kotonaan Tarmolle, oli Ilveksellä tie auki mestaruuteen.

Ilves onnistuikin kaatamaan HJK:n ja 26. helmikuuta pelatussa ottelussa Tarmon. Seuraavalle päivälle oli merkitty ottelu KIFFENIä vastaan. Peli oli siirretty Tampereelle Kaisaniemen kentän tuhoutumisen vuoksi.

– Jääkiekkoliittoa arvosteltiin siitä, että se ei ollut riittävän tarmokkaasti etsinyt Helsingistä uutta pelipaikkaa.

KIFFEN-ottelu ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Neuvostoliton yön pommitukset olivat katkaisseet junayhteydet, eivätkä pelaajat päässeet matkustamaan Tampereelle. Tämä riitti, ja sarja päätettiin keskeyttää.

– Uutta ajankohtaa ottelulle ei enää löydetty ja sarja jäi kesken. Kevätkin alkoi tulla, ulkona kun pelattiin, oli rajalliset mahdollisuudet odotella. Mitalit jäivät jakamatta.

Sarjataulukon kärjessä oli keskeyttämishetkellä TPS, joka oli kerännyt seitsemästä ottelusta 11 pistettä. Niin ikään seitsemän ottelua pelannut Tarmo oli toisena yhdeksällä pisteellä ja kolmantena Ilves viidestä ottelusta keräämillään kahdeksalla pisteellä. 

Täysin selkeää kuvaa tilanteesta taulukko ei kuitenkaan anna. Ilveksen verkkosivullaan julkaisemassa historiikissa sanotaan, että joukkueelle on sarjataulukkoon merkittynä myös ottelu Karhu-Kissoja vastaan, vaikkei ottelua koskaan pelattu. Ongelman tunnistaa myös Viita.– Pistelaskussa oli ongelmaa, kun otteluita oli jouduttu siirtämään.

Viita sanoo, että kauden keskeyttäminen oli suuri pettymys etenkin TPS:lle, joka oli edelliskauden hopeajoukkue ja lähti kauden sotasarjaan ennakkosuosikkina.

– Myös Ilves oli kova, koska oli kasvattanut sen hetkiset Suomen parhaat juniorit.

Ilveksen maalia tilkitsi edellisellä kaudella puolustajana pelannut Juhani Linkosuo. Hyökkäyksen dynamona toimi ensimmäistä kauttaan pelannut Aarne Honkavaara. Honkavaara iski ensimmäisessä ottelussaan viisi maalia.

Jatkosota päättyi rauhaan syyskuussa 1944. Viita sanoo, etteivät sodan tapahtumat vaikuttaneet enää seuraavaan kauteen, vaan sarja pelattiin alusta loppuun saakka. Kaudesta 1944–1945 Suomen jääkiekon miesten pääsarjaa pelattiin ilman keskrytystä maaliskuuhun 2020 saakka, kunnes SM-liigan hallitus lopetti päätöksellään kauden ennenaikaisesti.

Lähteet: Ossi Viidan haastattelu, ilves.com, tappara.fi ja hc.tps.fi.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja