Poliisiylijohtaja Tuusulan ja Tampereen tapauksista: Ei näytä hyvältä

Tuusulan viestinnässä virheitä

Koskimäki myöntää myös, että Tuusulan mopomiittiin liittyneessä poliisin viestinnässä tehtiin virhe.

– Siinä oli varmasti liikaa hätäilyä eli kiireen ilmapiiri, jolloin ei varmistettu riittävällä tasolla faktoja.

Hänen mukaansa esitutkinnan alkuvaiheessa tiedot ovat väistämättä osittain puutteellisia, mutta poliisin on pystyttävä korjaamaan virheensä. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että poliisin julkisuuteen antama tieto on täsmällistä ja oikeaa.

Lue myös: "Emme kommentoi" ei enää riitä – Tuusulan mopomiitistä tuli poliisin viestintäfarssi

Voimankäytön pitää aina olla oikeasuhtaista

Koskimäki torjuu ajatuksen siitä, että poliisin pitäisi vastata yhteiskunnan koventuneeseen rikollisuuteen entistä rajummalla voimankäytöllä.

– Voimankäytön täytyy olla aina perusteltua. Sen täytyy olla oikeasuhtaista.

Poliisiylijohtajan mukaan voimankäyttötilanteita seurataan poliisilaitoksissa ja Poliisihallituksessa tarkasti. 

Hän nostaa esiin myös johtamisjärjestelmän merkityksen: pääsääntöisesti poliisit työskentelevät vähintään kahden hengen partioissa, ja voimankäyttöön varautuneissa tilanneorganisaatioissa voimankäytön kynnyksiä ja käytettävää aseistusta määritellään etukäteen.

Samalla poliisissa selvitetään, onko kaikilla kentällä työskentelevillä riittävä osaaminen ja ovatko kaikki oikeissa tehtävissä.

Lue myös: Miestä Tampereella aseella osoittanut poliisi siirretään toisiin tehtäviin

Tampereen poliisin kielenkäyttö herättää kysymyksiä

Tampereen tapauksessa huomio on kiinnittynyt myös poliisin kielenkäyttöön.

Tampereen tapauksessa on kyse tapauksesta, jossa siivilihenkilö tuli avaamaan siviilipoliisiauton kuljettajan oven, jonka jälkeen poliisiauton tavaratilassa ollut poliisi osoitti siviiliä aseella ja käski tätä kirosanoja käyttäen poistumaan autolta.  

Koskimäki ei ota suoraan kantaa siihen, oliko yksittäisen poliisin kielenkäyttö tilanteessa asianmukaista. Hän kuitenkin muistuttaa, että poliisilta edellytetään kaikissa tilanteissa harkintaa ja viranomaiselle sopivaa kieltä.

– Jokainen voi tehdä sen päätelmän, hän vastaa kysymykseen siitä, täyttyikö tämä vaatimus Tampereen tilanteessa.

Molemmat tapaukset on toimitettu syyttäjän arvioitaviksi. Koskimäki painottaa, että yksittäisten poliisien mahdollista rikosoikeudellista vastuuta arvioidaan riippumattomassa prosessissa.

Poliisiorganisaation tehtävä on hänen mukaansa samalla katsoa peiliin riippumatta siitä, mihin rikosoikeudelliset selvitykset lopulta johtavat.

– Onnistunutta poliisitoimintaa ei ole ja siltä osin se ei ole hyväksyttävää toimintaa, Koskimäki tiivistää.

Muuttuuko jotain?

Konkreettisia muutoksia poliisin toimintaan tai koulutukseen Koskimäki ei vielä lupaa. Ensin tapaukset on hänen mukaansa käytävä perusteellisesti läpi.

– Se jää nähtäväksi.

Koskimäen mukaan poliisin on tarkistettava käytäntönsä ja varmistettava, että ohjeistusta noudatetaan kaikissa tilanteissa. 

Erityisen tarkkaan on arvioitava voimankäyttöä, koska poliisilla on siihen yhteiskunnan antama poikkeuksellisen laaja toimivalta. Koskimäki painottaa, että tähän valtaan liittyy myös vastuu.