Univaje voi tuoreen tutkimuksen mukaan kerryttää aivoihin haitallisia kuona-aineita. Kaikki unen vaiheet ovat tärkeitä.
Uni vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Se vaikuttaa muun muassa tulehdusalttiuteen, keskittymiskykyyn, tunteiden säätelyyn, mielialaan ja ruokahaluun.
Tuoreen tanskalaistutkimuksen mukaan syvä uni käynnistää myös aivojen "viemäröinnin" eli glymfaattisen järjestelmän. Aivoselkäydinneste huuhtelee unen aikana aivoista kuona-aineita.
Lue lisää: Syvän unen puute ja unilääkkeet voivat altistaa dementialle
Millaista on hyvä uni?
REM-unesta, eli vilkeunesta, puhutaan univaiheiden kuninkaana, mutta myös muilla unen osa-alueilla on merkitystä, sanoo Helsingin yliopiston professori, unitutkija Anu-Katriina Pesonen.
– REM-unta on noin 20 prosenttia yöstä. Se on ikään kuin aivojen hypermuovautuva tila, jonka aikana tapahtuu paljon taitojen oppimista. Samalla hermoverkot muovautuvat ja muistot ja muisti muokkaantuvat, Pesonen kertoo MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Aivosähkökäyrän perusteella myös perusunen aikana tapahtuu paljon aivojen, muistamisen ja tiedonkäsittelyn kannalta tärkeitä asioita.
Sitä ei unilääkärin mukaan siis tulisi väheksyä.
Lue myös: Univaikeuksia? Näin nukut taatusti paremmin ja heräät virkeänä
Pitkät unet, hyvät unet?
Unen vaiheisiin ei voi Pesosen mukaan juurikaan itse vaikuttaa. Sen sijaan nukkumalla aamulla tarpeeksi pitkään saa todennäköisesti tarpeeksi REM-unta, koska suuri osa REM-unesta tapahtuu aamuyön tunteina.
Toiset tarvitsevat unta kuusi tuntia, toiset kokevat nukkuneensa tarpeeksi vasta yli yhdeksän tunnin levon jälkeen.
4–5 tuntiakin saattaa Pesosen mukaan riittää geneettisille poikkeusyksilöille, mutta ”ei todellakaan kaikille”.
– On mielenkiintoista, että meillä on maailmassa johtajiakin, jotka väittävät pärjäävänsä juuri tällä 4–5 tunnilla. Unitutkijan näkökulmasta ehkä ajattelen, että heiltä jää sitä REM-unta aika paljon saamatta.
Pesonen korostaa myös säännöllisen unirytmin merkitystä.
– Meidän elimistömme toimii 24 tunnin rytmissä ja erilaiset hormonit, verenpaine, kehon lämpötila ja kaikki muu valmistavat siihen, että nukahdamme suurin piirtein samaan aikaan. Jos sitä rytmiä rikkoo todella paljon, nukahtaminen on hankalampaa.
Lue myös: Vaikuttaako täysikuu yöuneen? Asiantuntija vastaa
Kannattaako univelka maksaa viikonloppu-unilla?
Mitä mieltä unitutkija sitten on päiväunista?
– Se on hyvä kysymys. Joskus niitä tarvitaan – en syyllistäisi ketään. Mutta voi olla, että meidän unen tarpeemme jollain tavalla vähän tyhjentyy päiväunien aikana. Nimenomaan syvän unen tarve vähenee, jos univelkaa on syntynyt. Siksi syvää unta saadaan isossa unijaksossa, eli yöunessa, sitten vähemmän.
Myöskään viikonloppuna pitkään nukkuminen ei korvaa viikon varrella kertynyttä univelkaa.
– Sitä sanotaan korvausuneksi. Jos sitä viikonloppuna alkaa olla pari tuntia enemmän kuin viikolla, todennäköisesti viikolla on unideprivaatio eli univaje, eikä sitä pysy kokonaan korvaamaan jälkikäteen nukkumalla.
Lue myös: Nukutko huonosti? Tutkimus havaitsi ikävät seuraukset aivoille
Unilääkärin vinkki nukahtamiseen: Kuuntele
Unen tarve ei ole vuosien saatossa vähentynyt, vaikka maailma ympärillä on muuttunut.
– Se ei ole vähentynyt mihinkään, ja unelle ovat vahvat evolutiiviset syyt. Jos ajatellaan vaikka REM-unta, pienimmätkin eliöt nukkuvat sitä, eli sillä täytyy olla jokin todella tärkeä merkitys meidän hyvinvoinnillemme. Kaikkea siihen liittyvää ei vielä edes tiedetä.
– Tämä on varmasti se ongelma, että me olemme siirtyneet 24/-elämäntapaan, mutta evolutiivisesti tarvitsemme sen kahdeksan tuntia unta siinä välissä, Pesonen toteaa.
Unettomuus on Pesosen mukaan kohtaisen normaalia, ja lähes jokainen ihminen potee sitä jossain vaiheessa elämäänsä.
– [Viimeistään] siinä vaiheessa kannattaa kuitenkin olla huolissaan, jos se on muuttumassa krooniseksi ja sitä jatkuu kuukausikaupalla.
Pesonen kertoo, että nykytietämyksen mukaan unettomuuteen liittyy erityisesti kehon ja mielen ylivirittyneisyys. Unettomuudesta tiedetään kuitenkin sen yleisyyteen nähden vielä kovin vähän.
– Varmasti parhaat vinkit [yhtenäisen unen saamiseksi] liittyvät siihen, miten oman kehon ylivirittyneisyyttä voi tunnistaa ja miten sitä voi laskea ennen nukahtamista.
– Yksi tapa, mitä itse käytän ja jolla saan etäisyyttä omiin ajatuksiini, on keskittyä esimerkiksi audioiden kuuntelemiseen.
Tanskalaistutkimuksen mukaan aivojen "viemäröinti" ei toimi ilman syvää unta.
1:43