Pepe Willberg on kulkenut 1960-luvulta pitkän matkan tähän päivään. Laulaja kertoo Studio55.fissä, millaisten haasteiden kanssa nykypäivän artisti painii.
Pepe Willbergin ura musiikin parissa juontaa 1960-luvun alkuun. Mies ajautui ammattiinsa harrastuksen kautta.
− Aloitin täysin nollasta, opettelin soittamaan kitaraa ja laulamaan. Sitä kautta kiivettiin puuhun eikä pudottu mistään taivaasta, Willberg kertoo.
Artistin vuosiin on mahtunut lukuisia levyjä, keikkoja sekä soolouran ohessa esiintymisiä suosituissa kokoonpanoissa, kuten Mestarit ja Poptenorit.
Välissä on ollut menestyksestä huolimatta myös hiljaisempia vuosia, joina leipä on ollut tiukemmassa.
− Ei tämä mikään helppo tie ole. Aika ajoin saa murehtia omaa kohtaloaan, Willberg myöntää.
− Mutta opettelemalla erilaisia musiikkiesityksiä olen saavuttanut ammattitaidon, mikä minulla on. Sitä on aika vaikea horjuttaa.
Työn haasteita

Willberg toteaa musiikin olevan bisnes, jossa pärjää, mikäli omistaa hyviä kavereita sopivissa paikoissa ja osaa asetella oman hintansa kohtuulliseksi.
Toimeentulo ei silti ole lahjakkaimmallakaan itsestään selvyys.
− Alalla on suurta tietämättömyyttä siitä, minkä tasoisia ja laatuisia artisteja on tarjolla. Tarjonta on niin hurjaa, ettei niin sanottujen sisäänostajien tarvitse vaivautua ottamaan itse asioista selvää, heille kerrotaan se niin vakuuttavasti. Se on aika vaarallinen tie.
Viimeiset kymmenen vuotta Willbergin ikäluokan artistit ja yleisö ovat painineet myös esiintymisaikoja koskevan ongelman kanssa.
