Pelottavan moni suomalainen kokee, että välillä on pakko ajaa, vaikkei olisikaan ajokunnossa

3:56
Väsymys iskee ratin takana salakavalasti. Näin sitä voi kuitenkin ehkäistä.

Suomalaiset tuomitsevat rattijuopumuksen, ja hyvä niin, mutta Liikenneturvan mukaan ajokunnosta olisi syytä keskustella laajemminkin. 

Liikenneturvan keväällä tekemän kyselyn tulokset paljastavat, että lähes kolmasosa kuljettajista oli ajanut viimeisen vuoden aikana silloinkin, kun ei oikeasti olisi ollut ajokunnossa. Joka kymmenes oli ajanut niin väsyneenä, että oli pelännyt nukahtavansa rattiin.

Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski pitää tuloksia huolestuttavina, sillä kuljettajan kuntoon liittyvä taustariski on vaikuttimena jopa 70 prosentissa kuolonkolareista.

– Kuljettajan kunnon merkitys ajamisen turvallisuuteen näyttää kuitenkin olevan tiedossa. Yhdeksän kymmenestä kokee, ettei esimerkiksi väsymystä oteta liikenneriskinä riittävän vakavasti. Yhtä moni pitää tärkeänä sitä, että läheinen tai matkustaja puuttuu, jos tämä huomaa, ettei kuljettajan ajokunto ole kohdallaan, Koski taustoittaa.

Heikentynyt ajokunto vaikuttaa salakavalasti

Ne kuljettajat, jotka kertoivat Liikenneturvalle ajaneensa silloinkin, kun eivät kokeneet olevansa täydessä ajokunnossa, kertoivat ensisijaiseksi perusteluksi sen, ettei heillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin hypätä rattiin.

Peräti 60 prosenttia vastaajista koki, että välillä on pakko ajaa, vaikka olisi kuinka väsynyt tai sairas. Monen mielestä heikentynyt ajokunto ei haittaa ajamista.

– Vaikka läheltä piti -kokemuksia esimerkiksi rattiin nukahtamisen kanssa on ollut, silti yhden pysähdyksen taktiikoihin ja pitkiin ajorupeamiin suhtaudutaan ihannoivasti. Omien ajotaitojen arvioidaan kompensoivan heikentynyt ajokunto sen sijaan, että ajoa siirretään tai se keskeytetään, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen summaa tiedotteessa.

Tunnekuohussa oleva kuljettaja ei ole välttämättä ajokuntoinen

Vaikka suomalaiset tuomitsevatkin päihtyneenä ajamisen ja tunnistavat väsymyksen vaikutukset liikenneturvallisuudelle, eivät kuljettajan huonovointisuus tai voimakas negatiivinen tunnetila kuitenkaan herätä niin voimakasta tarvetta puuttua.

Psykologi Jyrki Kaistinen kertoo Liikenneturvan tiedotteessa, että ajokunnosta olisikin syytä keskustella laajemmin.

– Esimerkiksi riidan jälkeen mieli kuohuu, eikä kuljettajan tarkkaavaisuus välttämättä ole silloin liikenteessä. Suuttuneena neutraalitkin tapahtumat saatetaan myös tulkita uhkina, jolloin riita voi vaikuttaa suoraan käyttäytymiseemme liikenteessä, Kaistinen kuvailee.

Lähde: Liikenneturva

Lue myös:

    Videot

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja