Koronapandemia on vaikuttanut laajasti ja eri tavoin työhön, arkeen ja vapaa-aikaan. Myös kirja-ala on saanut tuntea poikkeustilanteen vaikutuksen: monella tapaa ihmisten lisääntynyt aika kotona on ollut kirjallisuudelle positiivinen asia.
Kirjailija, kustannusalan ammattilainen ja lukuaktivisti painottavat kirjallisuuden merkitystä poikkeustilanteen keskellä.
– Kun pandemia alkoi niin yhtä lailla kirja-alalla kuin kaikkialla muuallakin maailmassa oli suuri hätäännyksen ja hämmennyksen tila: ymmärrettiin, että nyt ollaan sukeltamassa johonkin missä ei olla koskaan oltu ennen, Otavan kirjallinen johtaja Minna Castrén kertoo tilanteesta kirjankustantajan näkökulmasta.
– Ihmiset joutuivat rajoittamaan kaikkea tekemistä kodin ulkopuolella. Yhtäkkiä kirjojen lukeminen ja kuunteleminen oli se asia mitä saattoi tehdä, ja siihen ihmiset turvautuivat.
Castrén muistelee vanhaa kustannusalan sanontaa.
– Kirja-alalla sanottiin muinoin, että kun taloudessa menee lujaa, kirjallisuus jää paitsioon, mutta kun tulee kriisi, suomalaiset turvautuvat kirjoihin ja lukemiseen.
Nykytilanteessa vanha sanonta on toteutunut uudella tavalla, sillä koronapandemian seurauksena henkisten arvojen merkitys on korostunut.
– Ihmisillä on nyt aivan erityinen tarve hakeutua merkityksellisten ja koskettavien sisältöjen pariin. Kirjallisuus vastaa tähän tarpeeseen.
Tuhansia kirjoja taskussa
Koronapandemian tuntuvin vaikutus kirja-alaan on kuitenkin ollut digiloikan nopeuttaminen, jonka seurauksena suuri määrä kirjallista sisältöä on siirtynyt lukuaikapalveluihin: ääni- ja e-kirjoiksi.