Pakkoprostituutiota, seksiorjuutta ja 15-tuntisia työpäiviä – ihmiskaupparikosten määrä selvässä kasvussa: "Vakavinta hyväksikäyttöä mitä ihminen voi kohdata"

5:28
Katso videolta, millaista ihmiskauppa on ja millaisissa olosuhteissa työperäisen ihmiskaupan uhrit joutuvat työskentelemään.

54-vuotias yliopiston lehtori piti itäsuomalaista alaikäistä tyttöä vuosia seksiorjanaan. Lehtori tuomittiin yhdeksän vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistukseen muun muassa törkeästä ihmiskaupasta. 

26 Kirgisiasta Suomeen töihin tullutta ihmistä joutui ihmiskaupan uhreiksi Pohjanmaalla, kun he joutuivat tekemään pakkotyötä. Työntekijät eivät saaneet poistua työpaikalta missään vaiheessa vuorokautta tai he olisivat menettäneet työnsä. Palkkaa maksettiin vain vähän, mutta työpäivät olivat valtavan pitkiä. Yrityksen työnjohtaja tuomittiin ihmiskaupasta, törkeästä kavalluksesta ja pahoinpitelystä.

Thaimaasta Suomeen saapuneet marjanpoimijat joutuivat ihmiskaupan uhreiksi Keski-Suomessa vuonna 2016. Marjanpoimijat majoitettiin linja-autoon epähygieenisiin olosuhteisiin, josta heidän piti myös maksaa. Poimijat joutuivat työskentelemään 12–15 -tuntisia työpäiviä maksaakseen matka- ja järjestelykuluista syntynyttä velkaa. 

Suomalainen marjayrittäjä tuomittiin ihmiskaupasta vuoden ja kahdeksan kuukauden mittaiseen ehdolliseen vankeuteen.

Nämä ovat esimerkkejä ihmiskaupasta, jota Suomessakin tapahtuu jatkuvasti. Valtaosa rikoksista jää yhä pimentoon, vaikka poliisin tilastoissa ihmiskaupparikokset ovatkin selvässä kasvussa.

Myös Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakasmäärät ovat nousseet merkittävästi viime vuosina. Viime vuosien aikana ne ovat lähes kolminkertaistuneet.

Vain pieni osa paljastuu

Ihmiskaupparikoksista jopa yli 90 prosenttia jää pimentoon. Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan vain noin 5-10 prosenttia ihmiskaupasta tulee viranomaisten tietoon. 

– Ihmiskauppa on vakavinta hyväksikäyttöä mitä ihminen voi kohdata. Rikosten vakavuudesta kertoo sekin, että niistä voidaan tuomita jopa 10 vuotta vankeutta, sanoo Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Roth.

Suomessa tunnistetaan jo useita ihmiskaupan eri muotoja, mutta kaikkia muotoja, kuten seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai pakkoavioliittoihin liittyviä rikoksia ei tunnisteta riittävän hyvin.

Ihmiskauppaan liittyy myös paljon virheellisiä käsityksiä. Ihmiskaupasta ja sen eri muodoista on hiljattain julkaistu Pitääkö tästäkin puhua? -podcast Spotifyssa, jossaVenla Roth nostaa esiin Suomessa toistaiseksi vähälle huomiolle jääneitä ihmiskaupan muotoja.

Monilla eri aloilla

Ylivoimaisesti eniten Suomessa tunnistetaan työperäistä ihmiskauppaa. Sitä on esimerkiksi ravintola- ja siivousalalla sekä maataloudessa.

– Uskon, että ihmiskauppa muuntautuu ja laajenee koko ajan. Se menee sellaisille aloille, missä valvontaa on vähemmän, Roth kertoo.

Työperäinen hyväksikäyttö voi tarkoittaa esimerkiksi merkittävää alipalkkausta, työskentelyä heikoissa olosuhteissa ja ylipitkiä työpäiviä.

Työntekijät eivät välttämättä edes tunne muita kuin työnantajansa. Osa ravintolatyössä hyväksikäytetyistä saattaa asua ravintolatiloissa.

– Räikeimmissä tilanteissa he eivät ole saaneet riittävästi ravintoa, ja hygieniaolosuhteet ovat puutteelliset. Se haltuunotto niissä tilanteissa on monesti hyvin kokonaisvaltaista, Roth kuvailee.

Uhria saatetaan pakottaa tekemään rikoksia

Seksuaalinen hyväksikäyttö voi tarkoittaa muun muassa sitä, että uhri pakotetaan seksin myymiseen tai esiintymään pornografisissa esityksissä.

– Rikollisessa toiminnassa hyväksikäyttöä ja kerjäämiseen liittyvää ihmiskauppaa on olemassa maailmalla, mutta näitä tunnistetaan Suomessa vähemmän.

– Rikolliseen toimintaan liittyvissä hyväksikäyttötilanteissa henkilö pakotetaan tai painostetaan tekemään rikoksia varsinaisen ihmiskauppaajan lukuun.

Voi koskettaa ketä tahansa

Ihmiskaupan uhriksi voi joutua periaatteessa kuka tahansa. He ovat kantasuomalaisia, ulkomaalaisia, nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia, jopa lapsia. 

Suomessa vakavimmissa oikeuteen asti edenneissä ihmiskauppajutuissa uhrit olivat nuoria, kantasuomalaisia tyttöjä ja naisia, joita oli käytetty seksuaalisesti hyväkseen.

– Uhrit eivät haavoittuvuutensa vuoksi välttämättä pidä itseään uhreina ja osaa hakea apua. Haavoittuvuustekijöitä ovat esimerkiksi kielitaidottomuus, turvaverkostojen puute ja eristäytyneisyys, Roth luettelee.

Uhrit eivät läheskään riittävän hyvin uskalla myöskään hakea apua mistään.

– Meidän pitää Suomessa purkaa esteitä, jotta uhrit uskaltaisivat tulla viranomaisten luo. Se pelaa täydellisesti hyväksikäyttäjien pussiin, kun uhrit eivät uskalla kertoa viranomaisille hyväksikäytöstä.

– Viranomaisten täytyy myös mennä uhrien luo, koska uhrit ovat usein niin haavoittuvassa asemassa ja monella tapaa riippuvaisia hyväksikäyttäjistään. Valvontatoimintaa on pakko lisätä, Roth sanoo.

Ensi vuonna poliisiin perustetaan valtakunnallinen tutkintaryhmä ihmiskaupan paljastamista ja tutkintaa varten. 

Uhrit voivat saada apua esimerkiksi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä ja Rikosuhripäivystyksestä.

Merkittävä kasvu rikostilastoissa

Poliisin tilastoista selviää, että ihmiskaupparikokset ovat merkittävässä kasvussa.

Esimerkiksi Helsingin poliisissa oli vuosina 2010-2017 tutkittavana ihmiskaupparikoksia, niin perusmuotoisia kuin törkeitä, vain 1-9 kappaletta vuodessa. Luvut lähtivät kasvuun vuonna 2018. Viime vuonna tutkinnassa oli jo 23 ihmiskaupparikosta, tänä vuonna tähän mennessä 33.

Koko maassa on poliisilla ollut tänä vuonna tutkittavanaan 105 ihmiskaupparikosta, kun vuonna 2010 luku oli vain 12. Vielä viime vuonnakin tilastoitiin alle 80 rikosilmoitusta ihmiskaupasta.

– Tämä kertoo ehkä siitä, että kyky tunnistaa ihmiskauppaa on parantunut. Tietysti voi olla kyse siitäkin, että ihmiskauppa lisääntyy. Meistä kukaan ei voi sitä varsinaisesti tietää. Ihmiskauppa on piilorikollisuutta, Roth sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja