Prostituutiota, pakkotyötä ja pakkoavioliittoja – tätä kaikkea Meri Lehtovaara näkee päivittäin kohdatessaan ihmiskaupan uhreja: "Julmaa, kun ihmisen luottavaisuutta käytetään hyväksi"

4:49
Prostituutiota, pakkotyötä, pakkoavioliittoja – videolla sosiaalityöntekijä kertoo, millaista on kohdata ihmiskaupan uhreja työssään

Ihmiskauppa on rikos, jota pidetään yhtenä aikamme suurimmista ihmisoikeushaasteista. Sitä on luonnehdittu myös nykypäivän orjuudeksi. Ihmiskaupassa toinen ihminen alistaa uhrin määräysvaltaansa. Usein rikoksen tarkoituksena on taloudellinen hyväksikäyttö.

Sosiaalityöntekijä Meri Lehtovaara auttaa työkseen ihmiskaupan uhreja. Hän kohtaa ihmisiä, jotka voivat olla syvästi traumatisoituneita, pahasti hyväksikäytettyjä. Kaikista vaikeinta työssä on, jos ihminen ei itse haluakaan ottaa apua vastaan, ja samaan aikaan ulkopuolinen näkee, miten se voisi auttaa uhria.

Ihmiskaupan uhreja ovat esimerkiksi seksuaalisen tai työperäisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneet ihmiset. Osa on pakkoavioliittoon naitettuja.

– Ihmiskauppaan liittyy vapauden rajoittamista, hyväksikäyttöä, pakottamista johonkin toimintaan tai taloudellista hyväksikäyttöä, Lehtovaara luettelee.

Väkivallan uhka läsnä

Suomen lainsäädännön mukaan ihmiskauppaa on toisen henkilön paritusrikoksen kaltainen seksuaalinen hyväksikäyttö, pakkotyö tai muunlainen ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin saattaminen tai elinkauppa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa.

Ihmiskauppa tarkoittaa muun muassa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä tai kätkemistä. Siihen voi liittyä voimankäytöllä uhkaamista, pakottamista, sieppaamista, harhaanjohtamista, vallan väärinkäyttöä ja haavoittuvan aseman hyödyntämistä.

Ihmiskauppaa voi olla prostituution, pakkotyön tai pakollisen palvelun muodossa. Lisäksi sitä on orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö tai elinten poistaminen.

Ennätysmäärä asiakkaita

Suomessa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oli viime vuonna ennätysmäärä asiakkaita. Vuoden 2019 lopussa heitä oli 676 henkilöä. Näistä 155 oli uhrien alaikäisiä lapsia.

– Lapset otetaan aina palvelun piiriin, kun aikuinen hyväksytään asiakkaaksemme.

Kaikki eivät valitettavasti saa apua tai löydä sen piiriin.

– Me saamme pääasiassa viranomaisilta esityksiä uhreista, jotka sopisivat meidän avun piiriin. Yhteydenottoja tulee poliisilta, vastaanottokeskuksilta, eri järjestöiltä ja sosiaalitoimelta. Heidän on ensin osattava tunnistaa uhreja ja sitten he ohjaavat uhreja meidän palvelujen piiriin, Lehtovaara kertoo.

Viime vuonna uusista asiakkaista enemmistö oli naisia. Heitä oli 140 ja miehiä 83. Naisia on yleisesti ihmiskaupan uhreina enemmän kuin miehiä.

Nuoret aikuiset suurin asiakasryhmä

Ihmiskaupan uhrien joukossa on myös alaikäisiä. He ovat kuitenkin poikkeus, sillä suurin osa uhreista on nuoria aikuisia, noin 20-40-vuotiaita.

– Nuoret naiset ovat yksi iso asiakasryhmä. Mutta on meillä asiakkaina myös iäkkäitä ihmisiä.

Uhrien kansalaisuus vaihtelee, ja joukossa on paljon myös suomalaisia.

Viime vuonna Suomessa autettujen uhrien yleisimmät kansalaisuudet olivat Somalia, Irak, Afganistan, Nigeria, Kamerun, Iran, Romania, Suomi, Ukraina, Gambia ja Nepal tässä järjestyksessä.

Hyväksikäyttötarkoitus on yleisin syy, miksi ihmisestä tulee ihmiskaupan uhri. Seksuaalinen tai työperäinen hyväksikäyttö on yleisin tapa joutua uhriksi, pakkoavioliitto tulee kolmantena näiden jälkeen.

Lehtovaaran mukaan auttajat eivät tiedä paljon rikosten tekijöistä, koska poliisi työskentelee rikollisten kanssa.

– Uhrit puhuvat tekijöistä jonkin verran, tosin vaihtelevasti. He kertovat teosta ja tekijästä sen verran kuin he itse kokevat tarpeelliseksi. Silläkin on merkitystä, onko hyväksikäyttö tapahtunut ulkomailla vai Suomessa.

Haavoittuvaa asemaa käytetään hyväksi

Lehtovaara tapaa päivittäisessä työssään ihmiskaupan uhreja. Hän kohtaa kasvokkain heitä, jotka ovat voineet joutua vakavan kaltoinkohtelun ja hyväksikäytön uhriksi.

Osa asiakkaista on heikossa kunnossa henkisesti, osa voi jo paremmin. Teosta on voinut kulua pitempi aika tai se voi olla tuore. Jotkut teot ovat kestäneet lyhyen aikaa, jotkut jatkuvat vuosia.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä asiakkaille tarjotaan terapia-apua ja heidän psyykkistä vointiaan arvioidaan tarkasti. Lisäksi heille tarjotaan terveys- ja sosiaalipalveluja.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Yleisimmin ihmiskaupan uhri on tekohetkellä haavoittuvassa asemassa. Juuri heikko asema altistaa uhrin rikokselle.

– Tekijät osaavat käyttää tilanteita hyväksi. Esimerkiksi jos henkilö on matkalla kotimaastaan hakemaan turvaa Euroopasta, olosuhteet matkalla voivat olla vaikeita ja uhria saatetaan alkaa kiristää.

Lehtovaara mainitsee esimerkkinä Libyan. Maassa on tapahtunut paljon ihmiskaupparikoksia, kun ihmiset syvemmältä Afrikasta ovat matkanneet Eurooppaan Libyan kautta.

– Moni on traumatisoitunut siellä. Heitä on käytetty seksuaalisesti hyväkseen, käytetty pakkotyössä, kiristetty.

Julmaa hyväuskoisuuden hyväksikäyttöä

Lehtovaaran mielestä kuka tahansa voi olla altis ihmiskaupalle, jos rikoksentekijä osaa vetää oikeista naruista oikealla hetkellä.

– Monesti käytetään manipulointia ja valtaa väärin, että saadaan ihminen houkuteltua tai suostuteltua johonkin.

Asiakkaat ovat voineet joutua tällaisen vallan väärinkäytön seurauksena esimerkiksi pakkoprostituutioon.

On tapauksia, joissa naisuhri on tutustunut mieheen, alkanut seurustella tämän kanssa ja hetken päästä mies alkaakin pakottaa naista seksityöhön.

– Kun ihminen on saatu luottamaan ja uskomaan, kaikki kääntyykin päälaelleen, Lehtovaara sanoo.

Pakkotyöhön pakotetuille saatetaan luvata asioita, jotka eivät toteudukaan.

Ihminen voi esimerkiksi muuttaa kotimaastaan Suomeen työn perässä. Etukäteen luvataan paljon, saatetaan tehdä jopa sopimus, mutta kun ihminen saapuu Suomeen, hän onkin yhtäkkiä velkaa täällä päässä. Kuvailut työstä ovat voineet olla huijausta tai vahvasti liioiteltuja.

– Siinä käytetään hyväksi ihmisen luottavaisuutta ja hyväuskoisuutta. Se on julmaa.

Tunnistaminen parantunut

Lehtovaara aloitti työt Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä vajaa vuosi sitten. Auttamisjärjestelmä on kuitenkin toiminut jo pitkään, vuodesta 2007 alkaen.

– Ihmisten tietoisuus ihmiskaupasta on lisääntynyt ja uhreja tunnistetaan aiempaa paremmin. Tunnistamisen lisäännyttyä myös meidän asiakasmäärät ovat kasvaneet.

Suomessa auttamisjärjestelmä on kehittynyt ja sen ylläpitäminen on annettu laissa Joutsenon vastaanottokeskukselle, joka on osa Maahanmuuttovirastoa.

Kun uhri tulee auttamisjärjestelmän piiriin, ensimmäisenä tarkistetaan hänen majoittumisensa ja turvallisuustilanteensa.

– Joskus ihmiseen kohdistuu turvallisuusuhkaa eikä hän voi majoittua kotonaan. Asiakkaan toimeentulo ja psyykkinen vointi ovat myös tärkeitä selvittää heti alkuvaiheessa, Lehtovaara kertoo.

Lasten kohdalla tehdään yhteistyötä lastensuojelun kanssa.

Palkitsevaa työtä

Lehtovaara tapaa samaa asiakasta useita kertoja. Tärkeintä on luoda luottamuksellinen asiakkuussuhde, joka voi jatkua jopa vuosia.

Lehtovaara on koulutukseltaan sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja psykoterapeutti. Aiemmin hän työskenteli sosiaalityöntekijänä toisaalla.

– Tässä työssä minua houkutti asiakkaiden erityisyys. Heillä on monenlaisia tarpeita ja ajattelin, että kokemuksellani pystyn auttamaan heitä. Koin, että minulla on annettavaa tähän työhön.

Ja työstään hän myös pitää. Työn suola ovat asiakaskohtaamiset.

– Vaikka heillä onkin paljon ongelmia ja raskaita asioita, pidän työstäni. Ajattelen tekeväni tärkeää työtä.

Välillä Lehtovaara kuulee erittäin vaikeita kokemuksia ja elämänkohtaloita.

– Hetkittäin voi olla raskasta itselläkin, mutta ammattilaisena ne asiat täytyy osata pitää itsestään sopivan etäällä. Olen auttamassa ja aina kun saamme yhden asiakkaan asian eteenpäin, se on onnistuminen. Keskitymme paremman tulevaisuuden rakentamiseen asiakkaalle, joten työ on hedelmällistä.

Väkisin ei voi auttaa

Lehtovaara on nähnyt omin silmin, miten asiakas voimaantuu apua saadessaan ja voi avun jälkeen silminnähden paremmin kuin ennen.

– Se tuntuu hyvältä ja erityisen kiva on todeta se ääneen asiakkaalle.

Kaikessa uhria ei pystytä auttamaan, mutta perusasioissa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä voi olla suureksi avuksi.

Avun saaminen ja vastaanottaminen on uhrille vapaaehtoista. Jotkut asiakkaat saattavat tulla ensitapaamiseen, mutta eivät sitten haluakaan apua alun jälkeen.

– Asiakas voi hetken kuluttua todeta, että hän ei haluakaan tulla autetuksi ja hän valitsee palaamisen vanhaan elämään. Työmme perustuu täysin vapaaehtoisuuteen emmekä voi pakottaa ketään.

Surullisimpia hetkiä Lehtovaaran työssä ovatkin juuri ne, joissa ihminen ei halua apua, vaikka hän hyötyisi siitä. Joskus ihminen saattaa myös tahtomattaan jäädä ilman palvelua ja joutua paperittoman asemaan.

– Ne ovat vaikeimpia tilanteita itsellenikin, koska onhan minulla näistä ihmisistä huoli.

Toivo aina läsnä

Ihmiskohtalot jäävät toisinaan myös auttajan mieleen pyörimään, vaikka itsensä onkin pyrittävä pitämään riittävän etäällä uhreista.

– Ihmiskaupan uhrit ovat heterogeeninen ryhmä. Jokainen tarina on omanlaisensa.

Uhrin kotimaan tilanne vaikuttaa myös paljon taustalla. Osa uhreista tulee sotaa käyvistä maista ja se jättää heihin jäljet.

– Tässä työssä on aina läsnä toivo ja sitä toivoo parasta asiakkaan puolesta. Jos asiat eivät käänny parempaan, se on aina pettymys. Onneksi on paljon heitä, joita olemme pystyneet auttamaan.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja