Ihmiskaupasta kertova Pitkä vuoro toi tietokirjallisuuden Finlandian Paavo Teittiselle – "Vi****s on voimakas moottori"

– Harva asia enää hätkähdyttää, mutta se oli yksi niistä. Valtio on luonut rakenteet, joiden myötä satoja ellei tuhansia ihmisiä on tuotu Suomeen nykypäivän orjuutta ja velkavankeutta muistuttaviin oloihin, ja sen on annettu jatkua parikymmentä vuotta.

Tilanne on ollut laajalti tiedossa, ja monet yksittäiset ihmiset ja toimijat ovat myös yrittäneet puuttua siihen. 

Teittinen sanoo, että pieni joukko esimerkiksi asianajajia, poliiseja, järjestötyöntekijöitä ja työsuojelutarkastajia on ajanut uhrien asiaa sitkeästi silloinkin, kun työ on ollut näkymätöntä.

Hänen mukaansa usein on ollut kuitenkin niin, ettei ilmiöön ole puututtu. Esimerkiksi työsuojeluviranomainen ei puutteellisten toimivaltuuksien vuoksi edes voi riittävästi suojella työntekijöitä.

Tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja, toimittaja Paavo Teittinen Helsingissä.Str / Lehtikuva

Lue myös: HS: Turun telakalta paljastunut yhä vakavampaa ukrainalaisten riistoa

Lukuisia palkintoja

Teittinen on palkittu tutkivasta journalismistaan ennen 30 000 euron Finlandiaakin. 

Hän on saanut Asianajajaliiton Oikeusteko-palkinnon, tutkivan journalismin Lumilapion ja European Press Prizen sekä voittanut Suuren journalistipalkinnon vuoden jutun ja vuoden journalistin kategoriat.

Jo vuosien ajan hän on saanut tunnustusta ihmiskauppaa sekä puutteellisia poliisitutkintoja ja viranomaisvalvontaa käsittelevistä jutuistaan. 

Onko mikään konkreettisesti muuttunut esimerkiksi Teittiselle kokemuksistaan kertoneiden ihmisten elämässä?

On ja ei. Teittinen sanoo, että esimerkiksi poliisin ihmiskauppatutkinnat ovat hänen käsityksensä mukaan parantuneet merkittävästi viime vuosina. 

Rima tosin on ollut matala, sillä myös apulaisoikeuskansleri puuttui puutteisiin ihmiskauppatutkinnoissa vuonna 2021.

Samalla kuitenkin monien työolot muistuttavat edelleen nykypäivän orjuutta. 

Riisto paitsi jatkuu myös leviää: marraskuun puolessavälissä Helsingin Sanomat julkaisi Teittisen jutun nepalilaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä metsäteollisuudessa.

Lue myös: Poliisi nappasi romanialaisen paritusringin – rikoshyöty jopa miljoona euroa

V-alkuinen voimakas moottori

Teittinen sanoo iloitsevansa palkinnoistaan ensisijaisesti siksi, että ne tuovat huomiota itse asialle. Työssään hän ei pokaaleja mieti.

– Vitutus on voimakas moottori. Olen lähestynyt asioita sitä kautta, että minua vituttaa se, mitä tapahtuu, ja haluan nostaa sitä esiin.

Monien Teittisen lähteiden kokemukset ovat valtavan raskaita. Hän pyrkii olemaan myötäelämättä lähteiden tilanteita liiaksi.

– Ei siitä ole heille mitään apua, että kauhistelen tai voivottelen heidän vaikeaa asemaansa. Pyrin käyttämään energiani siihen, että saan aikaan mahdollisimman vaikuttavan lehtijutun.

Toivottu vaikutus – ja paras palkintopysti – olisi se, että maailman onnellisimmassa maassa hyväksikäyttöön puututtaisiin tosissaan. 

Teittinen tietää, että maailmalla tilanne on vielä karumpi, mutta se ei anna Suomelle oikeutta rikkoa omia lakejaan ja kansainvälisiä velvoitteitaan.

Melkein jokainen suomalainen toisaalta hyötyy hyväksikäytöstä jollakin tavalla, esimerkiksi kuluttajat edullisina hintoina. 

Toisaalta kaikki myös häviävät: rehelliset yrittäjät putoavat hintakilpailusta pois, ammattilaisia on vailla työtä samaan aikaan kun ihmiskaupan uhrit tekevät monen ihmisen työt, verokertymä hupenee.

Vaikka vastuu ilmiön torjumisesta on valtiolla, Teittinen kannustaa myös tavallisia ihmisiä osaltaan purkamaan ihmiskauppaa piilottavia seiniä. 

Kaupassa voi tarkistaa, mistä myynnissä olevat marjapakasteet tulevat. Hotelleissa saa kysyä, mikä yhtiö siivoaa huoneet.

Niin Teittinen itsekin nykyään tekee.

Lue myös: HS: Kymmenien Nepalista tuotujen metsurien epäillään joutuneen ihmiskaupan uhriksi Suomessa

Paavo Teittinen

– Syntynyt 1987 Jyväskylässä.

– Opiskellut oikeustiedettä Helsingin yliopistossa.

– Työskennellyt vuodesta 2014 Helsingin Sanomissa talouden ja politiikan toimituksessa, feature-toimituksessa ja tutkivassa ryhmässä.

– Palkittu Asianajajaliiton Oikeusteko-palkinnolla, European Press Prize -palkinnolla sekä Suurella journalistipalkinnolla (2020, 2022) ja Lumilapio-palkinnolla (2020, 2022, 2023).

Lue myös: 

Tomi Kontiolle lasten- ja nuortenkirjojen Finlandia – Näätä on puliukko, jolla on lukijoille tärkeä viesti

Monika Fagerholmille kaunokirjallisuuden Finlandia – "Minulle tuli yhtäkkiä tunne, että meiltä menee pohja kaikesta"

• 20:19
  Kirjallisuus

  Monika Fagerholmille kaunokirjallisuuden Finlandia
• 20:03
  Kirjallisuus

  Tomi Kontiolle lasten- ja nuortenkirjojen Finlandia – Näätä on puliukko, jolla on lukijoille tärkeä viesti
• 19:40
  Kotimaa

  Finlandia-palkinnot jaettiin
• 6.11.11:30
  Kirjallisuus

  Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julki
• 5.11.11:39
  Kirjallisuus

  Tässä ovat lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat
• Lataa lisää