Miksi ihmiskauppa pysyy salassa Suomessa? Ongelmana on pelko: "Uhrit pitää kaivaa esille"

16:47
MTV Närpiössä: Vietnamilaispariskunta vangittu epäiltynä törkeästä kiskonnasta – näillä aloilla tapahtuu eniten ihmiskauppaa

Ihmiskaupan vastaisen työn asiantuntijat uskovat, että viranomaisten tiedossa olevat työperäiset ihmiskauppatapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Koska uhrit pelkäävät, heitä täytyy etsiä aktiivisesti, vaatii oikeusministeriön koordinaattori.

Ihmiskauppa on laaja-alainen ilmiö. Se voi ilmetä muun muassa seksuaalisena hyväksikäyttönä, pakkoavioliittoina ja pakkotyönä tai muuna työvoiman hyödyntämisenä.

Ihmiskaupparikosten tunnistaminen on ollut Suomessa vaikeaa ja niiden tutkinta hidasta. Epäiltyjen rikosten selvittämistä on hankaloittanut se, että uhrit eivät usein uskalla puhua tilanteestaan ulkopuolisille.

Länsirannikolla tutkitaan parhaillaan useita tapauksia, joissa epäillään ihmiskauppaa ja työsyrjintää. Yksi tutkinnoista kohdistuu kasvihuoneistaan tunnettuun Närpiöön.

Poliisi epäilee ravintola- ja elintarvikeyrityksiä Närpiössä pitävää vietnamilaista pariskuntaa useita vuosia jatkuneesta törkeästä kiskonnasta. 

Rikoksista epäillyt ovat itsekin olleet ihmiskaupan uhreja. Asia käy ilmi yli vuosikymmenen vanhoista oikeuden asiakirjoista. Poliisin mukaan ei ole lainkaan ennenkuulumatonta, että hyväksikäytetyt rupeavat itse hyväksikäyttämään muita.

8:10
MTV Närpiössä: Vietnamilaispariskunta vangittu epäiltynä ihmiskaupasta – "Suomalaisella unelmalla" on kallis hintalappu

Taustalla määrätietoinen työ

Oikeusministeriön ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Roth uskoo, että julki ja tutkittaviksi tulevien tapausten viime aikoina lisääntynyt määrä kertoo määrätietoisesta työstä, jota asiassa on tehty.

– Hallitus on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi, ja nyt nähdään tuloksiakin, Roth toteaa Jaakko Loikkasen haastattelussa Asian ytimessä -ohjelmassa.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen näkee taustalla poliittista tahtoa.

– Ennen kaikkea kyse on siitä, että eri viranomaiset ovat halunneet lähteä tiivistämään yhteistyötään, ja sitä kautta on poliittisen tahdon kanssa saatu lakeja muutettua. 

Ilmiö on luultua laajempi

Helsingin Sanomat on uutisoinut viime vuosina väärinkäytöksistä etenkin ravintola-alalla.

Kansalaisjärjestö Finnwatchin pari viikkoa sitten julkaiseman selvityksen mukaan myös rakennusalalla poljetaan ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksia. Riskialaksi on mainittu lisäksi siivousala.

Sorainen uskoo, että ilmiö on laajempi kuin moni voi edes kuvitella.

– Poliisin arvo siitä, että 90 prosenttia työperäisistä hyväksikäyttötapahtumista on vielä näkymättömissä, on oikean suuntainen, Sorainen uskoo.

Sorainen toivoo, että tällä hallituskaudella tehty työ ja julkinen keskustelu johtavat siihen, että tapauksia tulee julki entistä enemmän.

– Itse uskon siihen, ja tiedänkin tutkimusten perusteella, että ihmiskauppa on pitkälti piilorikollisuutta. Se ei tule välttämättä ilmi ilman aktiivisia toimenpiteitä, Roth toteaa.

"Uhrit pitää kaivaa esille"

Rothin mukaan ihmiskaupan uhrien äärimmäisen alisteinen asema tuo omat haasteensa.

– He pelkäävät tekijöitä eivätkä tunne yhteiskunnan rakenteita eivätkä omia oikeuksiaan. Se johtaa siihen, että he eivät itse lähde hakemaan apua. Heidät täytyy kaivaa esiin.

Rothin mukaan yhteiskunnan toimia tarvitaan kahdesta suunnasta.

– Yhtäältä meidän pitää sada sellaista lainsäädäntöä ja sellaiset rakenteet, että ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön uhrit itse uskaltavat hakeutua avun piiriin ilman heihin kohdistua negatiivisia seurauksia, joita he toki pelkäävät alisteisen asemansa vuoksi. 

– Toisaalta viranomaisten puolelta pitää suunnata proaktiivisia toimia siihen, että me todella lähdemme oikeasti etsimään ihmiskauppaa. 

Puhumattomuuden kulttuuri, kuten Närpiön tapauksessa, on iso ongelma, myös Sorainen toteaa.

– Se on ongelma myös monissa muissa matalapalkkaisissa työtehtävissä, siivous-, rakennus, ja ravintola-alalla. Siihen pitää pystyä vaikuttamaan niin, että uhrit uskaltavat puhua.

– Toinen asia ovat välittäjät, jotka myös Närpiö-tapauksessa tulivat hyvin esiin. Se on erittäin iso ongelma monella muullakin työpaikalla, joilla käytetään paljon pienipalkkaisia ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka tulevat kaukaa eivätkä puhu välttämättä muuta kuin omaa kieltään. 

Suomessa on ollut 15 vuotta toiminnassa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Sen kautta on autettu 1 500:aa ihmistä.

Jos tavallinen kansalainen havaitsee ihmiskauppaan viittaavaa toimintaa, on syytä olla yhteydessä poliisiin tai työsuojeluviranomaisiin.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja