Miksi ihmiskauppa pysyy salassa Suomessa? Ongelmana on pelko: "Uhrit pitää kaivaa esille"

– Hallitus on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi, ja nyt nähdään tuloksiakin, Roth toteaa Jaakko Loikkasen haastattelussa Asian ytimessä -ohjelmassa.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen näkee taustalla poliittista tahtoa.

– Ennen kaikkea kyse on siitä, että eri viranomaiset ovat halunneet lähteä tiivistämään yhteistyötään, ja sitä kautta on poliittisen tahdon kanssa saatu lakeja muutettua. 

Lue myös: "Suomalaisella unelmalla" on kallis hintalappu – ihmiskaupasta Närpiössä epäilty pariskunta muuttui hyväksikäytetystä riistäjäksi

Ilmiö on luultua laajempi

Helsingin Sanomat on uutisoinut viime vuosina väärinkäytöksistä etenkin ravintola-alalla.

Kansalaisjärjestö Finnwatchin pari viikkoa sitten julkaiseman selvityksen mukaan myös rakennusalalla poljetaan ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksia. Riskialaksi on mainittu lisäksi siivousala.

Lue myös: Tuore raportti paljastaa: Ulkomailta tulleiden työperäinen hyväksikäyttö jatkuu rakennusalalla – "Viranomaisten toimivaltuuksia pitäisi kehittää"

Sorainen uskoo, että ilmiö on laajempi kuin moni voi edes kuvitella.

– Poliisin arvo siitä, että 90 prosenttia työperäisistä hyväksikäyttötapahtumista on vielä näkymättömissä, on oikean suuntainen, Sorainen uskoo.

Sorainen toivoo, että tällä hallituskaudella tehty työ ja julkinen keskustelu johtavat siihen, että tapauksia tulee julki entistä enemmän.

– Itse uskon siihen, ja tiedänkin tutkimusten perusteella, että ihmiskauppa on pitkälti piilorikollisuutta. Se ei tule välttämättä ilmi ilman aktiivisia toimenpiteitä, Roth toteaa.

"Uhrit pitää kaivaa esille"

Rothin mukaan ihmiskaupan uhrien äärimmäisen alisteinen asema tuo omat haasteensa.

– He pelkäävät tekijöitä eivätkä tunne yhteiskunnan rakenteita eivätkä omia oikeuksiaan. Se johtaa siihen, että he eivät itse lähde hakemaan apua. Heidät täytyy kaivaa esiin.

Rothin mukaan yhteiskunnan toimia tarvitaan kahdesta suunnasta.

– Yhtäältä meidän pitää sada sellaista lainsäädäntöä ja sellaiset rakenteet, että ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön uhrit itse uskaltavat hakeutua avun piiriin ilman heihin kohdistua negatiivisia seurauksia, joita he toki pelkäävät alisteisen asemansa vuoksi. 

– Toisaalta viranomaisten puolelta pitää suunnata proaktiivisia toimia siihen, että me todella lähdemme oikeasti etsimään ihmiskauppaa. 

Puhumattomuuden kulttuuri, kuten Närpiön tapauksessa, on iso ongelma, myös Sorainen toteaa.

– Se on ongelma myös monissa muissa matalapalkkaisissa työtehtävissä, siivous-, rakennus, ja ravintola-alalla. Siihen pitää pystyä vaikuttamaan niin, että uhrit uskaltavat puhua.

– Toinen asia ovat välittäjät, jotka myös Närpiö-tapauksessa tulivat hyvin esiin. Se on erittäin iso ongelma monella muullakin työpaikalla, joilla käytetään paljon pienipalkkaisia ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka tulevat kaukaa eivätkä puhu välttämättä muuta kuin omaa kieltään. 

Suomessa on ollut 15 vuotta toiminnassa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Sen kautta on autettu 1 500:aa ihmistä.

Jos tavallinen kansalainen havaitsee ihmiskauppaan viittaavaa toimintaa, on syytä olla yhteydessä poliisiin tai työsuojeluviranomaisiin.

• ma14:34
  Poliisi

  Poliisi: Helsingin kellarivanhuksen epäillään olleen asunnossa yli 20 vuotta – uhri ei sukua epäillyille
• 23.12.202513:49
  Rikosepäilyt

  Maksamattomia palkkoja 200 000 euroa ja kynnysrahaa – poliisi epäilee kiskonnantapaista työsyrjintää
• 27.11.202519:48
  Finlandia-palkinto

  Ihmiskaupasta kertova Pitkä vuoro toi tietokirjallisuuden Finlandian Paavo Teittiselle – "Vi****s on voimakas moottori"
• 19.11.202519:42
  Prostituutio

  Auervaaramainen sarjahuijari paritti kehitysvammaista naista
• 19.11.202516:48
  Ruotsi

  Patja ikkunattoman huoneen lattialla kiinnitti poliisin huomion – KRP paljasti "sukulaisuuteen perustuvan rikollisverkoston"
• Lataa lisää