Ihmiskaupan uhreista yhä useampi hakee apua. Vaikka Suomea ajatellaan usein ihmiskaupan läpikulkumaana, jonka kautta ihmiskaupan uhreja kuljetetaan muualle, myös Suomessa tapahtuu ihmiskauppaa.
Mutta mikä on Suomessa tyypillisin ihmiskaupan muoto?
– Suomessa tyypillisimmin tunnistetaan työvoiman hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa. Mutta se ei välttämättä ole tyypillisin muoto, vaan tulee vain eniten ilmi, toteaa Migrin ylitarkastaja Terhi Tafari.
Tafari ottaa esimerkiksi työvoimaan liittyvästä ihmiskaupasta thaimaalaisten marjanpoimijoiden tapauksen vuodelta 2016. Siinä marjayrittäjä oli teettänyt työntekijöillä pitkiä työpäiviä palkatta. Lisäksi työntekijät elivät epäinhimillisissä olosuhteissa.
Lue myös: Pakkoprostituutiota, seksiorjuutta ja 15-tuntisia työpäiviä – ihmiskaupparikosten määrä selvässä kasvussa: "Vakavinta hyväksikäyttöä mitä ihminen voi kohdata"
Mitä ihmiskauppa on?
Ihmiskaupan käsite on laaja, siksi myös vaikeasti tunnistettavissa. Monesti ihmiskaupan uhri voi olla valmiiksi alisteisessa asemassa, jolloin hänestä on helpompi hyötyä. Esimerkiksi kielitaidottomat, päihderiippuvaiset, vammaiset ja lapset ovat haavoittuvaisempia ihmiskaupalle. Paperittomuus on työperäisessä ihmiskaupassa yksi altistava tekijä, koska ihminen on valmiiksi yhteiskunnan palveluiden ulkopuolella.
– Ihmiskaupassa ihminen laitetaan tilaan, jossa hän ei voi tehdä päätöksiä omasta elämästään.
Tafarin mukaan ihmisellä ei usein ole vaihtoehtoja tehdä muuta kuin noudattaa käskyjä. Siksi ihmiskauppaa ei välttämättä tunnista ulkoapäin.
– Esimerkiksi pakkoavioliitossa oleva nainen voi kokea, että tämä on vain hänen osansa maailmassa, eikä tunnista olevansa rikoksen kohde.
