Mies pakotti 16-vuotiaan tytön naimisiin ja alisti väkivallalla – ihmiskaupan vastaisen erikoisryhmän tutkinnassa jopa 50 karua ihmiskohtaloa

Helmikuun alussa aloittaneen ryhmän vastuuvetäjän, rikosylikomisario Hannu Kortelaisen mukaan noin puolet tapauksista on työ- ja noin puolet seksiperäistä ihmiskaupparikollisuutta.

– Tilannekuvan mukaan Suomessa ei ole sellaista graavia tv-sarjoissa nähtävää ihmiskaupparikollisuutta, jossa ihmisiä on kaapattu ja huumattu ulkomailla, kuljetettu konteissa ja pakotettu orjatyöhön tai vastentahtoiseen seksityöhön.

– Työperäinen ihmiskauppa on meillä erityyppistä hyväksikäyttöä rakennus-, ravintola- ja siivousalalla, Kortelainen kertoi Rikospaikka-ohjelmassa.

IHKA-ryhmän kokonaisvahvuus on parikymmentä ihmistä. Ryhmän tutkijoilla on kokemusta ja osaamista eri tehtävistä poliisissa: väkivaltarikos-, seksirikos- ja talousrikostutkinnasta, tiedustelusta ja tarkkailutehtävistä.

16-vuotias pakotettiin avioliittoon

Ryhmä on tutkinut muun muassa epäiltyä pakkoavioliittoa törkeänä ihmiskauppana. Epäiltynä on noin 40-vuotias syyrialainen mies. Tapaus siirtyy marraskuun aikana syyteharkintaan.

Epäillyn rikoksen uhriksi joutunut syyrialainen nainen oli poliisin tietojen mukaan 16-vuotias avioliiton solmimisen aikaan Irakin puolella vuonna 2017. Asianomistaja on kertonut, että epäilty järjesteli hänet väärien asiakirjojen turvin Suomeen syksyllä 2017.

Kortelaisen mukaan kyseessä on ollut järjestetty avioliitto.

Yksi peruste sille, että miestä epäillään törkeästä ihmiskaupasta, on juuri se, että nainen ei ole voinut käyttää itsemääräämisoikeuttaan eikä päättää itse avioitumisestaan.

– Tämä on sinänsä tyypillinen pakkoavioliittotapaus. Nainen olisi halunnut myöhemmin erota, mutta epäilty ei antanut siihen suostumustaan. Erityyppistä väkivaltaa uhria kohtaan on ollut pidemmän aikaa, Kortelainen sanoo.

Miehen epäillään uhkailleen naista sekä alistaneen häntä henkisesti ja fyysisesti. Poliisi on aiemmin tutkinut epäiltyjä väkivalta- ja seksuaalirikoksia, jotka ovat jo siirtyneet syyteharkintaan.

Lue myös: Pakkoavioliiton uhreja tietoon aiempaa enemmän Suomessa – tällaisia ovat tyypilliset tapaukset

Moni uhri vaikenee

Ennen IHKA-ryhmän perustamista ihmiskauppa- ja paritusrikollisuutta tutki Helsingissä lähestulkoon vain yksi mies, Kenneth ”Kentsu” Eriksson.

– Kentsu oli alussa mentorina tälle ryhmälle. Hän on tehnyt arvokasta pioneerityötä ja on ihmiskauppa- ja paritusrikollisuuden ruumiillistuma.

– Meidän ryhmä pyrkii tekemään omannäköistä työtä, mutta emme hukkaa sitä, mitä Kentsu on saanut 20 vuodessa aikaan, Kortelainen sanoo.

Ihmiskauppa on suurelta osin piilorikollisuutta. IHKA-ryhmä panostaakin Kortelaisen mukaan perinteiseen paljastavaan rikostutkintaan. Kenttätyön merkitys on suuri. Ihmiskaupparikollisuuden uhreja voi olla erityisen vaikea saada puhumaan.

– Lain mukaan asianomistajan pitää puhua totta. Näissä jutuissa totuutta ei eri taustasyistä johtuen välttämättä kerrota. Halutaan joko peitellä tai liioitella asioita. Asianomistajien kuulemisen haasteellisuus on ollut myös itselle iso yllätys, 25 vuoden rikostutkintakokemuksen omaava Kortelainen sanoo.

Uhrilähtöisyys isossa roolissa

Ihmiskauppajuttujen tutkinnassa juuri uhrilähtöisyys on isossa roolissa. Pitää ymmärtää uhrin motiivit olla kertomatta tai jopa valehdella asioista.

Kortelainen käyttää esimerkkiä, jossa moldovalainen prostituoitu tulee Suomeen. Moldovassa matalapalkka-aloilla ansiot saattavat olla vain 50 euroa kuukaudessa.

– Täällä prostituoitu voi kymmenellä asiakkaalla tienata 1500-2000 euroa päivässä. Vaikka parittaja ottaa osan siitä päältä, prostituoidun käteen saattaa silti jäädä 500 euroa eli hurjasti enemmän kuin mitä hän saisi kotimaassaan.

– Se on kultamuna, jota hän ei halua hukata. Hän ei ota poliisia vastaan kuten ratsuväkeä, että tulkaa pelastamaan, vaan on vastahankaan eikä halua kertoa mitään.

– Väkisin huumattu ja orjatyöhön tuotu taas odottaa meitä kädet ylhäällä, että tulkaa ja pelastakaa. Sama lääke ei siis toimi kaikkiin vaivoihin.

Kortelaisen mukaan prostituoidut tulevat Suomeen tällä hetkellä lähinnä Romaniasta, Tshekistä, Unkarista ja Ukrainasta.

Seksikauppa on siirtynyt viime vuosina nettiin ja vuokrahuoneistoihin. Korona-aika on häivyttänyt entisestään vähentyneen katuprostituution lähes olemattomiin.

Lue myös: Suomenlahden merivartiosto tutkii Valko-Venäjään kytkeytyviä laittomia maahantuloja – Suomeen on saavuttu lentäen, metritse ja mahdollisesti auton takakontissa