Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutuneet ohjautuvat Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään aiempaa tehokkaammin. Asia käy ilmi auttamisjärjestelmän puolivuotiskatsauksesta.
Tänä vuonna auttamisjärjestelmään ohjautui tammi–kesäkuun aikana 48 ihmistä, jotka ovat olleet ihmiskauppaan viittaavissa olosuhteissa Suomessa. Suurin osa tapauksista liittyy pakkotyöhön, useimmiten ravintola- ja siivousalalla.
– Nämä kaksi alaa ovat näkyneet auttamisjärjestelmän tilastoissa jo useiden vuosien ajan. Myös median uutisointi pakkotyöstä aina osaltaan lisää tietoisuutta ja yhteydenottoja, kertoo ylitarkastaja Terhi Tafari Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä.
Aiempina vuosina tapausten määrä on ollut huomattavasti pienempi. Viime vuonna vastaavana aikana auttamisjärjestelmään hakeutui 34 Suomessa hyväksikäytettyä ihmistä.
Lue lisää: Lahtelaiselle ravintoloitsijalle syytteet ihmiskaupasta – kielitaidottomilla työntekijöillä teetettiin poliisin mukaan 12 tunnin vuoroja ilman vapaapäiviä
Puskaradio voi pelastaa pakkotyöstä
Tänä vuonnaHeading 3 yhä useampi ihmiskaupan uhri haki omasta aloitteestaan auttamisjärjestelmään, katsaus kertoo.
Tafari uskoo nimenomaan tietoisuuden olevan yksi selittävä tekijä sille, että yhä useampi on löytänyt järjestelmän.
– Median lisäksi tietoa on uskoakseni levinnyt myös suusta suuhun esimerkiksi niissä ryhmissä, joissa yleinen kielitaito on heikompi. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää kuulla toisilta, mitä oikeuksia työntekijällä on ja millaista kohtelua ei tarvitse hyväksyä, Tafari sanoo.
Lyhytaikainen prostituutio ei näy tilastoissa
Auttamisjärjestelmän asiakasmäärä oli kesäkuun viimeisenä päivänä korkeampi kuin koskaan aiemmin. Järjestelmän piirissä oli tuolloin 804 asiakasta, joista 610 oli mahdollisia ihmiskaupan uhreja ja 194 heidän alaikäisiä lapsiaan.
Luku on Tafarin mukaan kuitenkin vain jäävuoren huippu tapausten todellisesta määrästä.
– Meidän tilastoissamme voi vuosittain näkyä vähemmän Suomessa uhriksi joutuneita henkilöitä kuin esimerkiksi matalan kynnyksen järjestöissä. Vielä näidenkin ulkopuolelle jää ryhmä ihmisiä, joiden hyväksikäytöstä tietävät vain he itse ja heidän hyväksikäyttäjänsä, Tafari toteaa.