Pääkaupunkiseutu porskuttaa ja yliopistokaupungit voivat joutua pulaan – 6 kysymystä ja vastausta koronan vaikutuksesta asuntomarkkinoihin

3:33
Asuntomarkkinat romahtivat koronakriisin vuoksi – nämä kaupungit ovat vaikeuksissa tulevaisuudessa

Asuntojen kauppa käy edelleen 10 prosenttia matalammalla tasolla kuin ennen koronakriisiä. Asia käy ilmi Suomen hypoteekkiyhdistyksen, eli Hypon tänään julkaistusta asuntomarkkinakatsauksesta.

Asuntojen hinnat laskivat Turku–Tampere–Helsinki-kolmion sisällä vähemmän kuin muualla Suomessa. Syksy voi tuoda uusia ongelmia Vaasan, Jyväskylän ja Joensuun kaltaisiin opiskelijakaupunkeihin, sanoo Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.

MTV kysyi Brotherukselta kuusi kysymystä koronakriisin vaikutuksesta asuntomarkkinoihin.

Kuinka suuri koronapudotus oli asuntokaupassa?

– Kevään romahdus oli historiallinen. Näin voimakasta pudotusta näin lyhyessä ajassa ei historiasta tunneta. Toki elpyminen on ollut vahvaa kesä–heinäkuussa, mutta edelleen kauppa käy noin 10 prosenttia alemmalla tasolla kuin kriisiä edeltäneenä aikana.

– Nousu on ollu vahvaa, mutta vielä ei olla samalla tasolla puhumattakaan siitä, että kuoppaa olisi alettu kuroa umpeen.

Millaisia alueellisia eroja pudotuksessa on?

– Kriisin oloissa huhti–toukokuussa asuntokauppa romahti kaikkialla Suomessa. Ei ollut yhtään koloa, johon se ei olisi vaikuttanut. Nyt toipuessa on näkynyt, että tietyt halutuimmat paikat ovat toipuneet nopeimmin. Esimerkiksi Turussa asuntokauppa käy yllättävänkin vahvasti.

Kuinka koronakriisi vaikuttaa asuntojen hintoihin?

– Tänä vuonna asuntojen hinnat painuvat laskuun ensi kertaa vuoden 2015 jälkeen. Ensi vuonna nähdään nousua. Kuinka suurta, siinä koronaviruksen rooli on keskeinen kysymys. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat eivät käänny niin nopeaan laskuun. Kaupungistuminen yllättää jälleen ja kysyntää riittää.

Millä alueilla asuntojen hintojen lasku huolestuttaa?

– Kaikkein suurinta hinnanlasku on tietyissä keskikokoisissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Kokkolassa ja Lahdessa. Tällaisilla paikkakunnilla hintojen lasku on ollut yllättävänkin suurta.

Joko kaupungistumistrendi kääntyy?

– Ei se oikein siltä näytä. Itsellenikin se tuli yllätyksenä. En ajatellut että trendi kääntyy, mutta ajattelin että kaupungistuminen hetkeksi jäätyy ja pysähtyy. Ennakotiedot kertovat, että väkiluku kasvoi kevään aikana lähinnä Tampereen, Turun, Helsingin ja Oulun seutukunnissa. Eli ehkä kaupungistumisen voima on yllättävän vahva.

– Toki kaupungistuminen hidastui aiemmasta, mutta ei kääntynyt eikä edes pysähtynyt. Jos koronakriisi hellittää, voimme nähdä jonkinlaisen kaupunkien uusrenessanssin.

Monet korkeakoulut jatkavat opetusta etänä. Kuinka se voi vaikuttaa yliopistokaupunkeihin?

– Kyllä se tulee näkymään muutamien maakuntakeskuksen asuntomarkkinoissa. Esimerkiksi Vaasassa, Joensuussa ja Jyväskylässä yli 15 prosenttia väestöstä on korkeakouluopiskelijoita. Se on massiivinen määrä.

– Jos syksyllä usea heistä jäävät omille paikkakunnilleen, eivätkä tule auttamaan vuokra-asuntomarkkinoita kuten tavallisesti, se näkyy alueen vuokratasoissa ja hinnoissa hiipumisena.

Voiko hiipuminen vaikuttaa näiden maakuntakeskusten asuntotuotantoon?

– Lyhyellä aikavälillä se voi vaikuttaa asuntotuotannossa. Jo nyt näemme lupatuotannon määrän laskua, eli ehkä tähän on vähän varauduttu. Valmistuneissa asunnoissa tämä ilmiö näkyy vasta ensi vuoden puolella.

– Ei meillä Suomessa ole silti laitettu aloitettuja hankkeita huppujen sisälle kuten esimerkiksi Espanjassa, vaan meillä ne on saatettu loppuun.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja