Asuntojen kauppa käy edelleen 10 prosenttia matalammalla tasolla kuin ennen koronakriisiä. Asia käy ilmi Suomen hypoteekkiyhdistyksen, eli Hypon tänään julkaistusta asuntomarkkinakatsauksesta.
Asuntojen hinnat laskivat Turku–Tampere–Helsinki-kolmion sisällä vähemmän kuin muualla Suomessa. Syksy voi tuoda uusia ongelmia Vaasan, Jyväskylän ja Joensuun kaltaisiin opiskelijakaupunkeihin, sanoo Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.
MTV kysyi Brotherukselta kuusi kysymystä koronakriisin vaikutuksesta asuntomarkkinoihin.
Kuinka suuri koronapudotus oli asuntokaupassa?
– Kevään romahdus oli historiallinen. Näin voimakasta pudotusta näin lyhyessä ajassa ei historiasta tunneta. Toki elpyminen on ollut vahvaa kesä–heinäkuussa, mutta edelleen kauppa käy noin 10 prosenttia alemmalla tasolla kuin kriisiä edeltäneenä aikana.
– Nousu on ollu vahvaa, mutta vielä ei olla samalla tasolla puhumattakaan siitä, että kuoppaa olisi alettu kuroa umpeen.
Millaisia alueellisia eroja pudotuksessa on?
– Kriisin oloissa huhti–toukokuussa asuntokauppa romahti kaikkialla Suomessa. Ei ollut yhtään koloa, johon se ei olisi vaikuttanut. Nyt toipuessa on näkynyt, että tietyt halutuimmat paikat ovat toipuneet nopeimmin. Esimerkiksi Turussa asuntokauppa käy yllättävänkin vahvasti.
Kuinka koronakriisi vaikuttaa asuntojen hintoihin?
– Tänä vuonna asuntojen hinnat painuvat laskuun ensi kertaa vuoden 2015 jälkeen. Ensi vuonna nähdään nousua. Kuinka suurta, siinä koronaviruksen rooli on keskeinen kysymys. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat eivät käänny niin nopeaan laskuun. Kaupungistuminen yllättää jälleen ja kysyntää riittää.
Millä alueilla asuntojen hintojen lasku huolestuttaa?
– Kaikkein suurinta hinnanlasku on tietyissä keskikokoisissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Kokkolassa ja Lahdessa. Tällaisilla paikkakunnilla hintojen lasku on ollut yllättävänkin suurta.
