Ovatko nykynuoret oikeasti kurittomia kakaroita? Tätäkin on tutkittu – ja vastaus ei ole sitä, mitä luulet

Teinit opettavat autistista pikkupoikaa skeittaamaan 0:49
Kristen vei autistisen 5-vuotiaan poikansa syntymäpäivien kunniaksi skeittipuistoon. Siellä teini-ikäiset ottivat lapsen mukaan harrastukseensa tavalla, joka teki Kristeniin syvän vaikutuksen.

Tutkimuksen mukaan kaikki olettavat nykyisen nuoren sukupolven olevan heikompaa laatua omaan itseensä verrattuna.

"Nykynuoriso" ei ole sen huonompaa kuin aiempienkaan sukupolvien nuoret. Näin väittää tutkimus, joka päätti selvittää, onko valituksissa nykynuorten laiskuudesta ja typeryydestä mitään perää.

Tutkimusta tehnyt John Protzko huomauttaa, että ihmiskunta on haukkunut nykynuoria jo tuhansia vuosia. Kautta historian kaikki ovat olettaneet nykyisen nuoren sukupolven olevan heikompaa laatua omaan itseensä verrattuna.

– Samat valitukset toistuvat kerta toisensa jälkeen. Nuoret ovat epäkunnioittavia, he eivät kuuntele vanhempiaan ja he eivät halua tehdä töitä, Protzko kuvailee.

Näin tutkittiin

Kalifornian yliopiston tutkijat testasivat yli 3400 amerikkalaista. Koehenkilöt olivat iältään 33–51-vuotiaita. Tutkimuksessa tehtiin viisi erillistä testiä. Henkilöiltä esimerkiksi kysyttiin mielipiteitä nykynuorista.

Koehenkilöt arvioivat lukemisen tuottamaa nautintoa ja älykkyyttä kertomalla, miten uskoisivat nykynuorten sijoittuvan omaan nuoreen itseensä verrattuna. Heille tehtiin myös älykkyystesti, ja heiltä kyseltiin auktoriteettien kunnioittamisesta.

Toisessa kokeessa osanottajia pyydettiin vastaamaan kysymyksiin lukutottumuksistaan ja tunnistamaan kirjailijoita. Oikeasti heidän vastauksillaan ei oikeasti ollut väliä; osanottajille väitettiin satunnaisesti testin menneen hienosti, keskitasoisesti tai huonosti.

"Nykynuorten kauheus" on vain myytti

Kävi ilmi, että "nykynuorten kauheus" on katsojan silmässä ja hänen korviensa välissä. Tutkijoiden mukaan mitä älykkäämpi koehenkilö oli, sitä todennäköisemmin hän oletti, että nykynuoret ovat tyhmentyneet. Jos ihminen taas oli opiskellut paljon, hän oletti nykynuorten opiskelleen vähemmän.

Testissä, jossa vastaajan tulos "väärennettiin" hyväksi tai huonoksi, tulos vaikutti henkilön arvioon: jos ihminen uskoi saaneensa hyvän tuloksen kirjallisuustestissä, hän uskoi olleensa lapsena taitava lukija ja piti myös muita aikakautensa lapsia samanlaisina – ja tietenkin parempina kuin nykyiset nuoret. Jos oma tulos muokattiin huonoksi, henkilö suhtautui suopeammin myös nykynuorten lukulahjoihin.

"Mitä enemmän kunnioitat auktoriteetteja aikuisena, sitä enemmän luulet..."

Yksinkertaistettuna voi siis sanoa, että ihmiset uskovat nykynuorison olevan "huonompaa" omaan nuoruuteensa verrattuna. Aikuiset olettavat, että nuoret suoriutuisivat ainakin häntä itseään heikommin.

– Mitä enemmän kunnioitat auktoriteetteja aikuisena, sitä enemmän luulet, etteivät lapset enää kunnioita vanhempiaan. Mitä älykkäämpi olet, sitä enemmän luulet, että nykynuorista on tulossa tyhmempiä, John Protzko sanoo.

Moni luottaa turhan sokeasti muistiinsa

Muissa tutkimuksissa on havaittu, että nuoret ovat yleensä aina edellistä sukupolvea älykkäämpiä. Protzkon tiimin löydöksen mukaan nykynuorten haukkuminen "valittajiksi", "tyhmiksi" tai "pullamössösukupolveksi" perustuukin lähinnä illuusioon.

Protzkon mukaan moni luottaa turhan sokeasti muistiinsa ja myös yleistää kokemuksensa koskemaan koko sukupolveaan: jos itse käyttäytyi hyvin ja nautti lukemisesta, kaikki muutkin olivat samanlaisia.

– Tapaamme ajatella, että muistomme ovat todella hyviä, mutta ne eivät ole, Protzko sanoo.

Monesti kuulee sanottavan, että ennen asiat olivat paremmin, mutta onko tässäkään perää? Toisessa tutkimuksessa brittitutkijat selvittivät, oliko "ennen kaikki paremmin"

Lue myös:

    Uusimmat