Yllättävä tutkimustulos: Jopa 70 prosenttia sisäilmasta oireilevista sai apua terapiasta

Noin joka viides työikäinen nainen ja joka kymmenes työikäinen mies kokee saaneensa oireita työpaikkansa sisäilmasta 12 viime kuukauden aikana, tiedotteessa kerrotaan. Suurin osa oireista on lieviä tai kohtalaisia ja ne menevät ohi, kun sisäympäristön olosuhteet on korjattu kuntoon.

Osalla työntekijöistä sisäilmaoireet kuitenkin pitkittyvät, ja heidän elämänlaatunsa sekä työ- ja toimintakykynsä voivat heikentyä merkittävästi.

Tutkimukseen osallistuneilla oli oireita useissa eri tiloissa tai heidän oireensa ovat jatkuneet työpaikan korjauksen, toiseen paikkaan tai etätyöhön siirtämisen jälkeenkin.

–  Keskeinen tekijä oli, että oireilu on muutakin kuin tiettyyn työtilaan kohdistuvaa ja että ihmisen oireilu on laajentunut useisiin elinjärjestelmiin ja oirekuva on muuttunut monimuotoiseksi. Lisäksi oireita oli alkanut esiintyä myös esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä, psykologi Sanna Selinheimo Työterveyslaitoksesta kertoo STT:lle.

Vuosina 2013–2018 tehdyssä tutkimuksessa mukana olleille sisäilma oli aiheuttanut erityisesti hengitysoireita, mutta myös esimerkiksi erilaisia kipuja, vatsaoireita, päänsärkyä ja yleisoireita.

Työterveyshuolto ja työpaikat tehneet osansa

Tutkimukseen rekrytoitiin pääkaupunkiseudun työterveyshuolloista 52 työikäistä miestä ja naista. Vähäisen osallistujamäärän takia tutkimuksen tilastollinen voima ei ole vahva.

–  Koska vain osa osallistujista hyötyi kuntoutuksesta, tarvitaan lisää tietoa siitä, mikä vaikuttaa kuntoutuksen soveltuvuuteen erilaisissa tilanteissa, Selinheimo arvioi.

Hänen mukaansa pitkittyneitä ja hankalia oireita kokevat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, jolle auttavat samat ratkaisut. Tutkimus osoitti, että pitkittyneesti oireilevat ovat myös terveydenhuoltopalvelujen suurkuluttajia, mutta tuen ja kuntoutuksen keinot eivät välttämättä ole kohdentuneet oikein. Heidän elämänlaatunsa on keskimääräistä huonompi.

–  Nyt tarvittaisiin fokusta siinä, mitä kuntoutusta tarjotaan kenellekin ja miten toimenpiteet kohdennetaan. Vaikka olisi hyväkin terapia, mutta jos se ikään kuin kohdennetaan väärin, pieleenhän se menee, Selinheimo toteaa.

Selinheimo muistuttaa, että työterveyshuolto ja työpaikat ovat tehneet paljon oireilevien eteen.

–  Ei voida siis sanoa, että työterveyshuollot ja työpaikat ovat keinottomia. On esimerkiksi vaihdettu työpisteitä ja työaikoja, korjattu ilmastointia ja annettu mahdollisuus etätyöhön, mutta nämä toimet eivät ole ratkaisseet ongelmaa.

Juttu päivitetty sähkeestä lopulliseen versioon 24.2. klo 12.30