Orpon ja Purran leikkuri iskee työttömiin: Tästä kaikesta alkavana vuonna säästetään

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus haluaa pienentää valtion velkaa, purkaa kannustinloukkuja ja saada ihmiset töihin. Tämän takia työttömyysturvaan tehdään heikennyksiä. STT kokosi yhteen, millaisia muutoksia ensi vuonna on tulossa ja millaisia vaikutuksia niillä voi olla.

Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n toiminnanjohtaja Aki Villman sanoo, että työttömyysturvaa koskevat hallituksen leikkaukset iskevät eniten lapsiperheisiin sekä osa-aika- ja pätkätöitä tekeviin.

Työn ja talouden tutkimus Laboren ennustepäällikkö Ilkka Kiema sanoo, että jos hallitusohjelman kaikki työttömyysturvauudistukset toteutetaan, prosentuaalisesti eniten kärsivät ansiosidonnaista saavat.

Ansiopäivärahan, työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja liikkuvuusavustuksen lapsikorotukset poistuvat huhtikuussa. 

Nykyisin lapsikorotusta maksetaan enintään kolmesta alle 18-vuotiaasta lapsesta. Tällä hetkellä lapsikorotus on 150–285 euroa kuukaudessa riippuen lasten määrästä.

– Näen, että tässä on kyse ennen kaikkea säästötoimenpiteestä, leikkaustoimenpiteestä, Villman sanoo.

Vaikka lapsikorotukset poistuvat vasta huhtikuussa, jo vuodenvaihteessa niihin on tulossa heikennyksiä. 

Lapsikorotus laskee vuodenvaihteessa, sillä tänä vuonna lapsikorotukseen tehtiin ylimääräinen korotus. Lapsikorotuksia ei myöskään nosteta vuodenvaihteessa inflaation noustessa.

Lue myös: Vanhempi, opiskelija, työtön tai eläkeläinen? Tältä vuosi 2024 näyttää kohdallasi

Työtulon suoja-osa poistuu

Huhtikuun alussa 300 euron suojaosa työtuloille poistuu. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vähentää työttömyysturvaa.

Huhtikuusta alkaen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.

Villman sanoo, että muutos koskee erityisesti osa-aika- ja keikkatyötä tekeviä ja osuu pienimuotoiseen yritystoimintaan ja osaan lomautetuista.

Kiema sanoo, että pitkällä aikavälillä muutos voi näkyä syrjäytymisen lisääntymisenä, kun pienikin työmäärä vaikuttaa etuuksiin ja työelämässä pysymisen kannusteet vähenevät.

Työssäoloehto kaksinkertaistuu syyskuusta alkaen nykyisestä noin 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. 

Jos työtön täyttää palkansaajan työssäoloehdon, hänellä on oikeus ansiopäivärahaan tai peruspäivärahaan. Jos työttömällä ei ole oikeutta peruspäivärahaan, hänellä voi olla oikeus työmarkkinatukeen.

– Olemme arvioineet, että pidennys vaikuttaa erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin, Villman sanoo.

Syyskuun alusta alkaen palkkatuettu työ ei myöskään kerrytä lähtökohtaisesti työssäoloehtoa.

Lue myös: Näin leikkaukset vaikuttavat köyhiin: Oman kodin pakkomyynti, ei joululahjoja lapsille, parisuhde koetuksella

Työssäoloehto kertyy tulojen mukaan

Työssäoloehto muuttuu syyskuussa tuloperusteiseksi. Työssäoloehtoa kertyy aina yksi kuukausi, jos kalenterikuukauden aikana maksettu palkkatulo on vähintään 930 euroa.

Työttömyysturvaan ei myöskään tehdä indeksikorotuksia ensi vuonna, joten työttömyysturva jää kuluvan vuoden tasolla, vaikka hinnat nousisivat.

Lomakorvauksen jaksottaminen otetaan tammikuussa takaisin käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan pitämätön loma lomakorvauksena, pitämätöntä lomaa vastaava lomakorvaus siirtää työttömyystukioikeuden alkamista.

Vuoden vaihtuessa ansiosidonnaisen työttömyysturvan omavastuuaika pitenee viidestä seitsemään päivään.

Juuri ennen joulua lausuntokierrokselle lähti luonnos hallituksen esitykseksi ansiosidonnaisen porrastamisesta. Ideana muutoksessa on se, että ansiopäiväraha alenisi työttömyyden pitkittyessä. Muutos on tulossa voimaan syyskuussa.

Lue myös: Jääkö keskituloisen käteen ensi vuonna useita satoja euroja enemmän?