Hallituksen budjettiriihessä pidettiin kiinni aiemmin sovituista veronkevennyksistä, mutta julkisen talouden sopeutukset jäivät asiantuntijan mukaan liian vähäisiksi.
Hallituksen viimeinen budjettiriihi ennen vaaleja ei tuonut suuria yllätyksiä.
Valtiontalous on ensi vuonna noin 12,4 miljardia euroa alijäämäinen eli uutta velkaa joudutaan ottamaan sen verran. Samalla Suomen korkomenot ovat nousseet jo yli neljään miljardiin euroon vuodessa.
Laboren johtaja Mika Maliranta ja Suomen Yrittäjien johtaja ja pääekonomisti Päivi Puonti arvioivat budjettiriihen vaikutuksia ja Suomen talousnäkymiä Huomenta Suomessa.
Puonnin mukaan hallitus piti kiinni viime keväänä sovitusta veropolitiikan linjasta. Keskeisiä ratkaisuja olivat yhteisöveron alentaminen sekä ansiotuloverotuksen kevennykset.
Yhteisövero alenee ensi vuonna 20 prosentista 18 prosenttiin. Alennus vähentää verotuloja jopa yli 800 miljoonalla eurolla. Tuloveroa alennetaan puolestaan 230 miljoonan verran.
Valtionhallinnon menosäästöt ovat puolestaan noin 593 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Malirannan mukaan julkisen talouden sopeutuksia ei tehty riittävästi.
– Veroratkaisujen ja menoratkaisujen yhteisvaikutus julkiseen talouteen on vaatimattomampi kuin mitä voisi toivoa, kun ottaa huomioon, että julkisen talouden tilanne on todella huono, Maliranta arvioi.
Hänen mukaansa ongelmana on erityisesti ajoitus. Kun talouden suhdanne on kääntymässä parempaan, olisi hänen mielestään ollut otollinen hetki vahvistaa julkista taloutta.
