Sähköisen oppimisen pitää olla kansalaistaito, jonka kaikki hallitsevat, sanoo OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.
Hallitus leikkaa koulutuksesta, mutta vastapainoksi luokkahuoneita digitalisoidaan ja modernisoidaan. Mistä koulujen digiloikassa on kyse?
Ensi syksynä voimaan tuleva uusi opetussuunnitelma painottaa vahvasti tieto- ja viestintätekniikan mukaan ottamista kaikkiin oppiaineisiin.
Jo valmiiksi toisissa kouluissa käytetään uusiin opetusvälineisiin perustuvaa opetusta, kun toisaalla käytössä on yhä liitutaulut ja vihkot. Nyt tavoitteena on saada koulut tasa-arvoiseen asemaan.
– Liitutauluissa ei sikäli ole mitään vikaa, mutta tableteilla ja muilla tietotekniikan välineillä opetusta pystytään elävöittämään ja eriyttämään sekä innostamaan oppilaita eri tavalla, sanoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka Huomenta Suomessa.
– Osa opetuksesta tehdään digitaalisten välineiden avulla, esimerkiksi joko omien puhelimien tai iPadien avulla. Onhan se ihan eri asia, että oppilas voi päästä digitaalisen maailman kautta vaikka sademetsään tai avaruuteen ja etsiä tietoa eri paikoista.
Koulu ei voi jäädä museoksi
Jokaisessa luokkahuoneessa on erilaisia oppilaita. Jotkut oppivat paremmin perinteisillä menetelmillä, jotkut puolestaan moderneilla välineillä. Hyvä opettaja pystyy huomioimaan ja vähän eriyttämään oppimista.
– Tosiasia on, että myöskin lapset ja nuoret innostuvat enemmän kun asioita tehdään vähän uudella tavalla.
– Meidän täytyy todella paljon luokkahuoneessa myöskin taistella siitä, että saadaan lasten innostus ja huomio siihen oppimiseen. Se syntyy ikään kuin huomaamatta, koska maailmassa on niin paljon mielenkiintoista koulun ulkopuolella - koulu ei voi jäädä museoksi niin, että lapset kokevat ettei se enää ole ”mun juttu”.
Kansalaistaito, ei sukupuolikysymys
Hallitus antaa lisää rahaa opettajien täydennyskoulutukseen. Etäoppiminen ja verkko-opetus kuuluvat tulevaisuuden taitoihin, mutta niiden ei pidä olla opetuksen säästökeino, Misukka varoittaa.