Tavoite on nostaa oppimistuloksia ja parantaa opettajien mahdollisuuksia työskennellä, sanoo opetusministeri STT:lle.
Kouluvuosi alkaa muutosten keskellä, kun useita hallituksen uudistuksia on tullut samaan aikaan voimaan. Niiden kaikkien ensisijainen tavoite on saada suomalaisnuorten romahtaneet oppimistulokset nousuun ja parantaa opettajien mahdollisuuksia tehdä työtään, sanoo opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) STT:n haastattelussa.
Uudistusten myötä alakouluihin tulee lisää matematiikan, äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiviikkotunteja, mobiililaitteet on kielletty lailla luokkahuoneista, oppimisen tukea on muutettu ja sen rahoitusta lisätty.
Lue myös: Opetusministeri Adlercreutz kieltäisi mobiililaitteet myös välitunneilla
Opetusministeri painottaa, että heikkojen oppimistulosten syy ei Suomessa ole opettajissa, vaan opettajien edellytyksissä tehdä työtään.
– Ajattelen, että kaikki nämä uudistukset voivat yhdessä merkittävästi parantaa tilannetta, mutta tietenkin ajan kanssa.
Hallitus on kohdentanut uudistuksiin lähes 200 miljoonaa euroa heikossa taloustilanteessa. Se voi aiheuttaa joissakin kunnissa houkutuksia.
– Kuntapäättäjillä on nyt näytön paikka huolehtia siitä, että valtion uudistuksiin antamat rahat käytetään siihen, mihin ne on tarkoitettu ja että ne menevät kouluihin perille.
Perusosaamiseen enemmän aikaa
Tuoreimmat Pisa-luvut ovat kahden vuoden takaa, ja niiden mukaan suomalaisnuorten osaaminen oli heikentynyt edelleen matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Vielä vuosien 2003 ja 2006 tutkimuksissa Suomi oli koulutuksen huippumaa.
Matematiikan, äidinkielen ja kirjallisuuden lisätunneilla on tarkoitus vahvistaa lasten perusosaamista, kun oppimiselle annetaan alakoulussa enemmän aikaa.
Lue myös: Kännykkäkielto alkaa – näin kouluarki muuttuu
Tuntimäärien tarkemmasta kohdentamisesta päätetään paikallisesti.
Adlercreutz peräänkuuluttaa, että kaikissa kunnissa annetaan lapsille täysimääräisesti se, mitä valtio rahallisesti käytännössä nyt antaa eli kolme vuosiviikkotuntia lisää perusaineiden opetukseen.
Viisi tukea tarvitsevaa per opettaja
Oppimisen tukeen on tehty ministerin mukaan selvät raamit sille, montako tietyn tasoista tukea tarvitsevaa oppilasta voi olla yhdellä opettajalla. Tavoite on vahvistaa ryhmässä annettavaa ryhmätukea ja yksilöllistä tukea sen sijaan, että sopeutetaan tukea tarvitsevan oppimäärää, kuten Adlercreutzin mukaan aika usein nyt on tehty.
Aiempi tapa on tiennyt oppilaille isoja haasteita tulevaisuudessa, kun he eivät välttämättä ole oppineet kaikkea tarvittavaa. Käytännössä ongelmia on opetusministerin mukaan siirretty eteenpäin.
Lue myös: Ekaluokkalaisia koulutielle roimasti vähemmän kuin viime vuonna
Jatkossa opetusryhmässä saa olla enintään viisi perusopetuksen oppilasta, jotka tarvitsevat yhdessä tai useammassa oppiaineessa erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta oppilaskohtaisena tukena.
Uudistukseen on varattu kokonaispotista noin 100 miljoonaa euroa. Kukin kunta päättää saamansa summan jakamisesta itse.
– Ryhmässä tapahtuvaan tukeen tulee kiintiöitetty raha, eli käytännössä kunnilla on velvollisuus resurssoida tukea riittävästi. Toivon tietenkin tässäkin, että kuntapäättäjät varmistaisivat, että resurssit menevät sinne minne pitää.
Uudistus koskee nyt kaikkia esi- ja perusopetuksen ja lukion oppilaita. Ammatillisen koulutuksen puolella muutos tulee voimaan ensi vuoden elokuusta.
Opettajaresurssia tarvittaessa lisättävä
Tilastojen mukaan oppimisen tukea saavien peruskoululaisten osuus kasvaa koko ajan ja joka kolmas on jonkinlaisen tuen piirissä jo nyt.
Rajattuihin oppilasryhmiin siirtymisellä ja ryhmässä annettavan tuen vahvistamisella pyritään ministerin mukaan myös siihen, että yksilöllistä tukea tarvitsisi antaa vähemmän. Hän kuitenkin myöntää, että diagnooseja on yhä enemmän.
– Siitä ei voida lähteä, että tarve sinänsä pienenisi.
Uudistuksen perusajatus on, että yhtenäinen järjestelmä esikoulusta läpi toiseen asteen toisi jatkuvuutta. Kun haasteet havaittaisiin varhain, apu olisi tuloksellisempaa.
Lue myös: Lähes puolet kuudesluokkalaisista ei osaa uida – uimataidottomuus uhkaa henkiä ja jopa maanpuolustusta
Valmisteluvaiheessa on kannettu huolta siitä, miten toimitaan, jos luokassa on esimerkiksi viiden sijaan kuusi oppimisen tukea tarvitsevaa oppilasta. Voiko käydä niin, että oppilas ei esimerkiksi pääsisi lähikouluun, jos ryhmä olisi jo täynnä?
– Raja koskee lapsimäärää per opettaja. Opettajaresurssia lisäämällä asia hoituu.
Suomessa on ollut pitkään pula erityisopettajista. Hallitus muun muassa lakkautti syksyllä aikuiskoulutustuen, jonka turvin luokanopettajat usein ovat pätevöityneet erityisopettajaksi.
Lisäksi ammatillisesta koulutuksesta leikataan 120 miljoonaa siten, että toista tai kolmatta tutkintoa suorittavien oppilaiden määrää vähennetään.
Adlercreutzista on selvää, että aikuiskoulutusta tukemaan tarvitaan uusi, tehokkaampi malli.
– Pidemmällä tähtäimellä pitää pohtia, miten koko jatkokoulutusjärjestelmää voisi vahvistaa niin, että se koostuisi pienistä täydentävistä osista. Tällä kaudella teemme kohdistettuja panostuksia esimerkiksi erityisopettajien kouluttamiseksi.