Onko suusuojuksista hyötyä vai ei? THL:n tutkimusprofessori: "Kun huolehditaan ensiksi siitä, että maskeja riittää lääkäreille, hoitohenkilökunnalle ja ambulanssikuskeille, niin..."

Onko suusuojuksista hyötyä vai ei? 9:12
Uutisaamun haastattelussa THL:n tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen.

THL:n entinen tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen kertoi Uutisaamussa suusuojuksien hyödyistä koronaviruspandemian aikana.

Työterveyslaitos suosittelee, että ehkäiset parhaiten koronavirustartuntaa pitämällä mahdollisuuksiesi mukaan 1–2 metrin etäisyyttä muihin ihmisiin sekä pesemällä kädet usein saippualla.

– Se on tietysti ihan oikein ja pätee edelleen, THL:n entinen tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen komppasi Uutisaamun puhelinhaastattelussa.

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. On mahdollista, että virus tarttuu myös kosketuksen kautta. THL suosittelee kasvo- ja suusuojaimia ensisijaisesti hoitohenkilökunnalle lisäsuojaksi. Hoitohenkilökunta käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta yleensä suojaamaan potilasta hoitajien uloshengitysilmassa mahdollisesti olevilta taudinaiheuttajilta. Yleiseen käyttöön suusuojaimia ei ole vielä laajemmin suositeltu.

– Kyllä niistä on hyötyä, vaikka se hyöty ei ole hirveän suuri, Jantunen sanoo.

Suusuojaimen käytössä vielä paljon opeteltavaa

On tärkeää ymmärtää, että suun ja nenän edessä pidettävä suojus ei välttämättä suojaa käyttäjäänsä ilmateitse tarttuvilta taudeilta, varsinkaan jos suojain ei täytä terveysviranomaisten asettamia standardeja. Tämän takia itse ommellut kankaiset suojaimet eivät ole kovin tehokkaita.

Itse tehty suojain ei estä saamasta koronatartuntaa, mutta se voi ainakin jonkin verran ehkäistä tartunnan leviämistä. Tosin niiden käytössä on monella vielä paljon opeteltavaa. Suojain tulee pitää puhtaana ja hygieenisenä. Kankainen suojain täytyy pestä käytön jälkeen koneessa 60 asteessa. Sitä ei saa ottaa välillä pois ja sen koskettelua tulisi välttää. Monet esimerkiksi siirtävät suojaimen sivuun puhuessaan.

Aivastus ja yskäisy levittävät huomattavan määrän aerosolia ympäristöön, mutta myös pelkkä tavallinen puhuminen levittää pöpöjä uloshengitysilmassa.

– Kun virusepidemia levisi Kaukoidästä tänne meille, niin ei enää naureskeltu lentokentillä Kaukoidän matkustajille, jotka pitivät maskia naamalla, Jantunen huomauttaa.

Korona saattaa levitä aerosolien välityksellä

– Viimeaikaista tietoa on tullut, että koronavirus leviäisi aerosolien välityksellä, Jantunen paljastaa.

– Kun tämä aerosoli kantaa koronavirusta, niin voi hengitysmaskista olla hyötyä sekä puhujan että kuuntelijan kasvoilla.

Ennen kaikkea kangassuojat voivat siis torjua, ettei omasta suusta lennä mitään vastapuolen kasvoille. Miksi kasvosuojaimia ei sitten käytetä yleisesti?

– Ongelma lähti siitä liikkeelle, että hengityssuojaimet loppuivat varastoista ja kaupoista kesken, koska ihmiset alkoivat hamstraamaan niitä, Jantunen kertoo.

– Kun huolehditaan ensiksi siitä, että maskeja riittää lääkäreille, hoitohenkilökunnalle ja ambulanssikuskeille, niin sen jälkeen ei ole mitään syytä estää sitä, että tavallinen kansalainen alkaa käyttämään kasvosuojainta.

Testaamisen tärkeys

Hengityksensuojaimia käytetään, kun hoidetaan potilasta, joka sairastaa ilmateitse tarttuvaa tautia. Hengityksensuojaimen tulee olla oikea ja vaatimukset täyttävä. On itsestään selvää, että suojain on henkilökohtainen ja kertakäyttöinen.

Hyöty, että kaikki käyttäisivät kasvosuojainta, tulisi Jantusen mukaan siitä, että osa väestöstä kantaa ja levittää virusta oireettomana. Nämä ihmiset tuntevat olonsa terveiksi. Kiinan tartuntatautiviraston pääjohtaja kertoo, että länsimaat tekevät virheen, jos eivät käytä maskia.

– Jos maskeja käytetään yleisesti, niin se käyttö vähentäisi taudittomien kantajien levittämiä tartuntoja ihan selkeästi.

Suomen strategia taudintaltuttamiseksi saa Jantuselta maltillisen hyväksynnän. Hän kuitenkin toivoisi, että Suomessa seurattaisiin maailman terveysjärjestön ohjeita tarkemmin.

– Mielestäni olemme oikealla polulla, mutta emme ole menossa yhtään niin lujaa kuin pitäisi mennä, hän pohtii.

Hänen mielestään kaikki taudinkantajat pitäisi saada testattua ja identifioitua. Sen jälkeen eristää kyseiset ihmiset, selvittää heidän tartunnanlähteensä sekä se, ketkä he ovat ehtineet tartuttaa.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit

Lähteet: Työterveyslaitos ja THL

Lue myös:

    Uusimmat