Kreikkalaisen yleisön tunnelataus oli käsin kosketeltava perjantaina Ateenan olympialaisten avajaisissa. Olympialaisten palaaminen niiden alkujuurille nostatti kreikkalaisissa pakahduttavan ylpeyden tunteen, jota eivät pystyneet himmentämään edes juuri kisojen aattona paljastuneet isäntämaan pikajuoksijoiden dopingepäselvyydet.
Olympialiike on palannut synnyinsijoilleen kahdessakin mielessä. Kreikan Olympian laaksossahan järjestettiin antiikin ajan ensimmäiset olympialaiset jo vuonna 776 eKr. ja myös nykyajan ensimmäiset olympialaiset kisat käytiin Kreikan Ateenassa vuonna 1896. Tosin Ateenassa järjestettiin myös vuonna 1906 niin sanotut välikisat, mutta Kansainvälinen Olympiakomitea ei ole koskaan noteerannut niitä virallisiksi olympiakisoiksi.
Reilussa sadassa vuodessa olympiakisoista on tullut koko maailman kisat. Jo pelkästään perjantaina vietettyjä avajaisia seurasi paikan päällä noin 75 000 katsojaa, ja heidän lisäkseen olympiatulen sytytystä seurasivat miljardit televisionkatsojat eri puolilla maailmaa.
Olympialaisiin osallistuvien kilpailijoiden ja maiden määrä moninkertaistunut vuosikymmenien saatossa. Kun Ateenassa vuonna 1896 pidettyihin ensimmäisiin nykyaikaisiin olympiakisoihin osallistui 311 kilpailijaa, tänä vuonna Ateenaan on matkustanut noin 10 500 urheilijaa parista sadasta maasta. Vuoden 1896 kisoissa valtaosa eli 230 kilpailijaa edusti isäntämaa Kreikkaa.
Antiikin olympialaiset nykyaikaan räätälöitynä
Nykyaikaisten olympialaisten isänä pidetään ranskalaista paroni Pierre de Coubertiniä (1863-1937), joka jo nuorena haaveili urheilukisoista, joihin jokainen maa voisi lähettää edustajansa poliittisista tai muista erottavista tekijöistä huolimatta. Lopulta paroni lausui nykyajan olympialaisten syntysanat Sorbonnen yliopistossa Pariisissa pidetyssä urheilukongressissa 25. marraskuuta 1892. Hän ehdotti antiikin Kreikan olympialaisten aloittamista uudelleen "nykyelämän oloihin sovitettuna".
Antiikin olympialaisissa korostettiin rauhan ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja näistä aatteista toivottiin kansoja yhdistäviä tekijöitä myös riitaisaan ja kansallisten erimielisyyksien repimään Eurooppaan. Vuonna 1894 Pariisissa perustettiin Kansainvälinen Olympiakomitea, jonka tehtäväksi tuli toimia olympiakisojen taustavoimana. Olympiakisojen alkutaipaleella antiikin vaikutus näkyi lajivalikoimassa, rahapalkintojen puuttumisessa, nelivuotisessa olympiadissa sekä siinä, että kilpailut oli tarkoitettu vain miehille.
Kansallistunne synnytti Zappaan "olympialaiset"
Olympialaisten järjestelyihin vaikuttivat myös Kreikassa aiemmin 1850-1870-luvuilla järjestetyt panhelleeniset kisat tai Zappaan kisat, millä nimellä ne myös tunnettiin. Jälkimmäinen nimi viittaa kisojen primus motoriin Evangelos Zappas -nimiseen (1800-1865) kreikkalaiseen liikemieheen.
Zappaan innostus antiikin olympialaisten tapaisiin kisoihin johtui siitä, että Turkin vallasta vuonna 1832 itsenäistyneessä Kreikassa etsittiin omaa identiteettiä. Tässä rakennustyössä otettiin oman kielen ja ortodoksisen uskonnon lisäksi otettiin avuksi unohduksiin jäänyt antiikin kulttuuri. Samoihin aikoihin alkaneet Olympian lehdon arkeologiset kaivaukset herättivät ihmisten kiinnostuksen antiikin urheilukisoihin.
Zappaan olympialaisiksi kutsuttuja kisoja järjestettiin neljästi, mutta nykyajan olympialaisista ne erosivat siinä, että kaikki osallistujat olivat kreikkalaisia. Lajeina olivat ainakin kolmiloikka, kiekonheitto, paini ja pikajuoksut sekä uutuutena esimerkiksi köydenveto. Zappaan olympialaisista otettiin oppia valmisteltaessa ensimmäisiä kansainvälisiä olympialaisia vuonna 1896.
Antiikin Feidippides, nykyajan "Feidippides"
Huhtikuussa vuonna pidetyissä 1896 Ateenan kisoissa oli jo nelisenkymmentä lajia, joihin osallistui yli 300 urheilijaa. Olympiakisojen maineen kannalta merkittävin tapahtuma oli maratonjuoksu, joka vuonna 1896 juostiin ensimmäisen kerran olympiakisojen historiassa. Juoksu ammensi kuitenkin ideansa antiikin historiasta - nimenomaan siis historiasta, ei siis urheilun historiasta.
Maratonjuoksun nimi viittaa vuonna 490 eKr. ateenalaisten ja persialaisten Marathonin tasangolla käytyyn taisteluun. Ateenalaiset saavuttivat voiton ylivoimaisesta vihollisestaan, ja tietoa voitosta Ateenaan lähti viemään juoksemalla pikalähetti Feidippides, jonka nimi suomennettuna tarkoittaa "hevosta säästävä". Pysähtymättä kertaakaan lähetti juoksi kahdessa vuorokaudessa yli 40 kilometrin matkan Marathonista Ateenaan osin vuoristoisessa maastossa, jossa ei ollut kunnon teitä. Vihdoin Ateenaan saavuttuaan Feidippides kertoi sanomansa: Nike! (Voitto!) - ja kaatui kuolleena maahan.
Vaikka urhea Feidippides saikin sankariteollaan kuolemattoman maineen, urheilukilpailuissa maraton juostiin siis ensimmäisen kerran vasta vuonna 1896. Reitti oli suurin piirtein sama kuin antiikin aikanakin eli Marathonin kentältä Ateenan olympiastadionille. Huhtikuun 10:ntenä juostun kisan voitti kreikkalainen Spiridon Louis (1873-1940), joka katkaisi maalinauhan ajalla 2.58.50. Toiseksi ensimmäisellä maratonilla sijoittui niin ikään Kreikan Harilaos Vasilakos (3.06.03) ja kolmanneksi Vasilakosille niukasti hävinnyt Unkarin Gyula Kellner (3.06.35).
Aiemmat kesäkisat:
- Ateena 1896 (14 maata, 241 urheilijaa, naiset eivät mukana)
- Pariisi 1900 (24 maata, 997 urheilijaa, naiset ensimmäisen kerran mukana)
- St. Louis 1904 (12 maata, 645 urheilijaa)
- (Ateenan välikisat 1906)
- Lontoo 1908 (22 maata, 2008 urheilijaa)
- Tukholma 1912 (28 maata, 2407 urheilijaa)
- Antwerpen 1920 (29 maata, 2626 urheilijaa)
- Pariisi 1924 (44 maata, 3089 urheilijaa)
- Amsterdam 1928 (46 maata, 2883 urheilijaa)
- Los Angeles 1932 (37 maata, 1332 urheilijaa)
- Berliini 1936 (49 maata, 3963 urheilijaa)
- Lontoo 1948 (59 maata, 4104 urheilijaa)
- Helsinki 1952 (69 maata, 4955 urheilijaa)
- Melbourne 1956 (72 maata, 3314 urheilijaa)
- Rooma 1960 (83 maata, 5338 urheilijaa)
- Tokio 1964 (93 maata, 5151 urheilijaa)
- Mexico 1968 (112 maata, 5516 urheilijaa)
- München 1972 (121 maata, 7134 urheilijaa)
- Montreal 1976 (92 maata, 6084 urheilijaa)
- Moskova 1980 (80 maata, 5179 urheilijaa)
- Los Angeles 1984 (140 maata, 6829 urheilijaa)
- Soul 1988 (159 maata, 8391 urheilijaa)
- Barcelona 1992 (169 maata, 9356 urheilijaa)
- Atlanta 1996 (197 maata, 10318 urheilijaa)
- Sydney 2000 (199 maata, 10651 urheilijaa)
(MTV3-STT)