Mainos

Oikeusministeriö selvittää: Pitäisikö rikollisista tehtävien vaarallisuusarvioiden painoarvoa nostaa? – "Eivät hyödytä nykyisin mitään"

2:19
Teatteritaide voi auttaa vankeja sopeutumaan elämään rangaistuksen jälkeen

Pitäisikö rikollisen vaarallisuudella olla nykyistä enemmän väliä, kun pohditaan, lasketaanko hänet elinkautisesta vapaalle? Tätä pohtii nyt oikeusministeriö selvityksessään.

–  Vaarallisuusarvio on nykyisin osa vapauttamisharkintaa, mutta sillä ei ole samalla tavalla painoarvoa lainsäädännössä, mikä on muilla seikoilla, kuten esimerkiksi rikoksen luonteella, kertoo lainsäädäntöneuvos Mirja Salonen oikeusministeriöstä STT:lle.

Monien vakavien väkivalta- ja henkirikosten syyttäjänä tunnettu kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski muotoilee asian suoremmin.

–  On henkirikoksiin syyllistyneitä, joille on tehty vaarallisuusarvioita ihan toistuvasti, mutta eihän se hyödytä mitään, kun he pääsevät toistuvasti ulos.

Syyttäjä haluaisi vaarallisuusarviot laajempaan käyttöön

Velitskin mielestä hallituksen aikeet tarttua elinkautisvankien vapauttamiseen on hyvä alku, muttei se riitä.

–  Vaarallisuusarvio pitäisi ottaa laajemminkin käyttöön. Kun täältä päin katsoo, niin näyttää siltä, ettei sillä ole oikeastaan mitään painoarvoa.

Elinkautisvankien lisäksi on muitakin vaarallisten rikollisten ryhmiä. On tahdosta riippumattomaan hoitoon eli niin sanottuun pakkohoitoon määrättyjä, jotka on todettu syyntakeettomiksi. Sitten on heitä, jotka istuvat esimerkiksi taposta määräaikaista rangaistusta, josta pääsee rangaistuksen kärsittyä vapaaksi.

Velitskin mielestä kaikille toistuviin väkivaltarikoksiin syyllistyneille pitäisi tehdä vaarallisuusarvio, kun pohditaan heidän vapauttamistaan esimerkiksi koevapauteen.

Vaarallisuusarviossa oikeuspsykiatri arvioi, onko ihmistä pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Tuomioistuin voi määrätä vaarallisuusarvion tehtäväksi esimerkiksi samalla, kun se määrää syytetyn mielentilatutkimukseen. Myös elinkautisvankien vapauttamisharkinnassa tehdään vaarallisuusarvio, jolloin käytetään myös nimeä riskiarvio.

Ylilääkärin mukaan arviot ovat vain suuntaa antavia

Miksi erittäin vaaralliseksi todettu ihminen sitten voidaan päästää vapaaksi elinkautisesta?

Vaarallisuusarvioiden luotettavuus ei ole yksiselitteinen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Aulikki Ahlgren-Rimpiläinen.

–  Jos oikeus perustaa ratkaisunsa arviointimenetelmiin, jotka eivät ole sataprosenttisen luotettavia, missä määrin henkilöiden oikeusturva toteutuu?

Ovatko arviot siis epävarmoja?

–  Oikeissa käsissä, oikeana ajankohtana ja oikealle henkilölle tehtynä ne voivat olla suuntaa antavia.

Rikosoikeus katsoo mennyttä, vaarallisuus on tulevaa

Epävarmuus on yksi syistä, miksi vaarallisuusarvio on vain yksi tekijä vapauttamisharkinnassa, kertoo rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta.

–  Vaarallisuusarviointi on tulevaisuuteen katsovaa. Ei ole tiedettä, joka pystyy vastaamaan kysymykseen henkilön vaarallisuudesta. Se on tietyllä tavalla valtava dilemma.

Rikosoikeus taas katsoo menneeseen, koska jo tapahtunut on varmaa. Siksi oikeus pohtii elinkautisvankia vapauttaessaan, kuinka vakava rikos on ollut, onko vanki syyllistynyt useita kertoja rikoksiin, miten tämä on käyttäytynyt vankilassa.

Oikeusministeriön Salonen arvioi, että elinkautisvankien vapauttamisasialle tapahtuu todennäköisimmin jotakin, koska selvitystyö alkoi jo viime hallituskaudella ja selvityksen on määrä valmistua syksyyn mennessä. Tarkoitus on selvittää myös muiden vaarallisten vankien vapauttamista. Uuden hallitusohjelman tarkka kirjaus on "arvioidaan vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapautumisen edellytyksiä perusteellisesti". Konkreettisia linjauksia ei vielä ole, Salonen sanoo. 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja